comments 8

Kirjojen varjot

Ai, sattuu. Miten voi kirjoista luopuminen olla niin vaikeaa. Ja haikeaa.

Otetaan nyt esimerkiksi vaikka Tama Janowitzin New Yorkin orjat ja Amerikkalainen faija. Näitä mä luin nuorena, uudestaan ja uudestaan. Mutta en ole tainnut avata kumpaakaan kirjaa… ainakaan viitentoista vuoteen? Säilyttääkö, vain koska minulla on ollut joskus ollut side näihin kirjoihin, ja koska ihailin Tama Janowitzia, ja halusin kirjoittaa koska Tama Janowitzkin kirjoitti? Säilyttääkö, jos vaikka lapsista joku haluaa ne joskus lukea? Vai laittaakko kirrpispöydälle, yhden euron tarralla varustettuna, ja toivottaa hyvä matkaa?

Tama Janowitzhan oli myös jokaista pörröistä hiuskarvaansa myöten 80-90-lukujen taitteen tyyli-idolini… Ja Andy Warholin kaveri, new yorkilainen älykkö, siis kelatkaa nyt…

Ei jumalauta… nyt tuli kiire… NÄPIT IRTI NIISTÄ MUN KIRJOISTA!!!

Kirppis Ankka
Pöytä nro 91
Esplanadi
Hanko

Lue lisää, ja tuoreempaa, Tamaa Tabletista.

8 Comments

  1. Anonyymi says

    Oih, Slaves of New York! Kiitos tästä ja erityiskiitos Tablet- linkistä!

    Minäkin kiinnyn kirjoihin, mutta suht tiuhaan tapahtuva muuttaminen maasta toiseen on kovettanut sydämeni ja karsin nykyään aika kovalla kädellä kirjojakin. Kindle on minulle pelastus, vaikka ei tietysti objektina ollenkaan yhtä ihana kuin oikea kirja.

    Lempi Sveitsistä

    • Minulla on kai jonkinasteinen kirjafetissi, ja siihen ei Kindle auta. Olen kiintynyt jopa kirjoihin, joita en ole koskaan lukenut. Riittää, että saan katsella niitä hyllyssäni. Hullu mikä hullu 😉
      Kiva kun tiesit Slaves of New Yorkin!!

  2. Miten nämä sun jorinat tuntuu joskus -tai siis hyvinkin usein-ihan kuin minun jorinoiltani. Meillä on roppa kaupalla yhteisiä intohimoja!
    Nytkin tämä Janowitz, että kuinka minäkin fanitin häntä! Ja etenkin New Yorkin orjat kolahti kovaa, voisin jopa väittää että se oli nuoren minäni ykköskirja, ainakin vaikutti minuun eniten. Nyt se tuolla hyllyssä pölyttyy…eipähän kun nostin sen syksyllä uudelleen luettavien pinoon sängyn viereen. Sitä ei olisi pitänyt tehdä, nuori minä ja vanhempi minä ollaan eri paketit, en tajunnut siitä kirjasta nyt oikein mitään, en ainakaan mitään samaa kuin silloin joskus.
    Niih, ja siinä on muuten aika kiva kansikin.
    Jäiköhän tämän Janowitzin kirjat näihin kahteen, vai eikö vain ole suomennettu enempiä, onko sulla tietoa?

    • Ihmeellistä! Luulin, ettei kukaan muu ole lukenut Janowitzia, ja nyt teitä on jo tässäkin kommenttiboksissa kaksi! Mä siis todellakin kävin hakemassa New Yorkin orjat takaisin kirppikseltä… Jännittää miltä se tuntuu nyt, tässä iässä, tässä elämässä… Ja minäkin muistan maalanneeni sen kannen inspiroimana jotain vastaavaa, kömpelösti kylläkin.

      Janowitz on kirjoittanut kyllä useammankin kirjan näiden kahden jälkeen, mutta yhtäkään niistä ei kai ole suomennettu? En ole ollut Janowitz-kartallla pitkään, pitkään aikaan.

  3. Ultsin nuoruuden hitti oli myös New Yorkin orjat, säästä se ehdottomasti tyttärillesi!!!!!

  4. ÄLÄ MYY!!!!! Mulla on esim. kaikki nuoruuden Asimovit sun muut, 35 vuotta sitten luetut, ja niistä ei luovuta vaikken enää ehkä ymmärrä hölkäsen pöläystä koko scifi- genrestä. Se aika meni pesuveden mukana mutta kuka oikeuttaa hukkaamaan idealistisen, mielikuvituksellisen nuoruuden kirpparille? IRTI!!!!!
    Ja kiitos kyllä, kärsivällisyys on hyveeni ja jaksan odottaa tarjoilupöytää vaikka ikuisuuteen asti… 🙂

    • Niin, siis minähän JO kiikutin kirjat kirpparille, mutta hain kun hainkin New Yorkin orjat takaisin!! En muuten muistanutkaan, että se alkaa niin … hmm… räväkästi 😉
      Kirjoitinkin jo tuonne Vespa-juttuun, että päräytät tietenkin tarjoilupöytää katsomaan joku päivä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.