comments 4

Kiitos kissaihmiset!

Kiitos, olette ihan huippuja, sain tosi hyviä, rehellisiä ja perusteellisia vastauksia kissakysymyksiimme. Ja yhden ehdotuksen valita sittenkin possu 🙂 
Kiitokseksi avusta tässä teille kissaruno, joka sopivasti lipui eilen vastaan.  

The Naming of Cats
T.S. Eliot / Old Possum’s Book of Practical Cats
The Naming of Cats is a difficult matter,
It isn’t just one of your holiday games;
You may think at first I’m as mad as a hatter
When I tell you, a cat must have THREE DIFFERENT NAMES.
First of all, there’s the name that the family use daily,
Such as Peter, Augustus, Alonzo or James,
Such as Victor or Jonathan, George or Bill Bailey—
All of them sensible everyday names.
There are fancier names if you think they sound sweeter,
Some for the gentlemen, some for the dames:
Such as Plato, Admetus, Electra, Demeter—
But all of them sensible everyday names.
But I tell you, a cat needs a name that’s particular,
A name that’s peculiar, and more dignified,
Else how can he keep up his tail perpendicular,
Or spread out his whiskers, or cherish his pride?
Of names of this kind, I can give you a quorum,
Such as Munkustrap, Quaxo, or Coricopat,
Such as Bombalurina, or else Jellylorum-
Names that never belong to more than one cat.
But above and beyond there’s still one name left over,
And that is the name that you never will guess;
The name that no human research can discover—
But THE CAT HIMSELF KNOWS, and will never confess.
When you notice a cat in profound meditation,
The reason, I tell you, is always the same:
His mind is engaged in a rapt contemplation
Of the thought, of the thought, of the thought of his name:
His ineffable effable
Effanineffable
Deep and inscrutable singular Name.
Kuuntele runo itsensä T. S. Eliotin lukemana täältä.

4 Comments

  1. Anonyymi says

    Kissaihmisten kommenttien mukaan kissanpito kuulostaa maailman työläimmältä ja hankalimmalta asialta… Meillä kotona oli tavallinen kissa ja se oli ihana! Kissalle ei tarvitse ostaa kalliita erikoisruokia, sillä kissa syö ihan tavallista ruokaa (ei ehkä supermausteista), purkkitonnikalaa, tuoretta kalaa jne. Jos kissa saa liikkua oman mielensä mukaan ulos ja sisään, se ei juuri tee tarpeitaan hiekkalaatikkoon (saati muualla) ellei se ole sairas. Hankokin on niin pieni ja enimmäkseen rauhallinen paikka, että kissan uskaltaa hyvin päästää ulos. Tosin pitää olla valmis nousemaan ja avaamaan ovi keskellä yötäkin 😉 ja myös päästämään se takaisin sisään. Pian opit kuuntelemaan ulkoa kuuluvaa naukaisua. Jos otatte naaraskissan, sille voi syöttää kissan e-pillereitä (kerran kuussa murskattuna jäätelön sekaan, niin se meillä onnistui) tai leikkauttaa. Poikakissat ovat herkempiä lähtemään omille teilleen ja joutumaan tappeluihin. Kissan voi ottaa sitten, kun se osaa syödä itse. Ai niin, matkustamista se kyllä rajoittaa, mutta eiköhän joku mielellään tule kissanhoitajaksi tarvittaessa.

    En ole varma, uskallanko suositella teille tätä kirjaa (http://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kirjastokissa/)… Sitä lukiessa ei välty kyyneliltä ja aivan varmasti oma kissa on saatava heti.

    Terv. Sari

    • Haha Sari, olet oikeassa, olin aikaisempien kommenttien kohdalla ihan että TUOTAKAAN en ollut tajunnut pelätä, enkä TUOTA! Mutta arvostan kyllä rehellisyyttä tässä kohtaa, kun ollaan vasta ajatustaipaleen alkuvaiheilla 🙂 Hyviä pointteja viestissäsi, nämäkin kirjoitetaan meidän listaan. Ja kiitos kirjasuosituksesta!

  2. Kirjoitin salongin puolelle jotakin vähäsen kissoista, käyhän kurkkaamassa. Sellaista aika henkilökohtaista, ei niin paljon yleistä, kun ei aina voi yleistää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.