comments 2

Maustetut ravut grillissä

Pidempään seuranneet tietävät jumituksistani, hullaannun johonkin ruokaan, juomaan, kirjallisuudenlajiin tai vaikkapa päivätöihin ja junnaan siinä sitten kunnes seuraava hulluus iskee.

Nythän olen koukussa ihoöjyihin, vadelman värisiin huulikiiltoihin, tupsuihin, Outi Nyytäjän Bretagne-kolumneihin, Hangon Makaronitehtaan PilPil-pastaan, roseeviiniin, päiväuniin, töidentekemiseen lomalla ja sen sellaiseen.

Mitä kokkailuun tulee, niin aika tahnapainotteisesti mennään tämä kesä. Kun jokainen perheenjäsen sinkoilee omalla radallaan, yhteisiä ruokahetkiä on harvassa. Jos ruokakomerossa on valmiita pitaleipiä, pakastimessa falafel-pyöryköitä ja jääkaapissa punaisena paukkuvia tomaatteja, hummusta, srirachaa ja paksua jogurttia, niin kuka tahansa voi kävellä sisään koska tahansa ja aloittaa syömingit mihin aikaan hyvänsä.

Mutta yksi kokkailuintohimo on kesäänkin osunut ja tätä on tehty PALJON. Grilliparka ei ehdi välissä jäähtyä.
Reseptin bongasin hauskan Yes More Please-blogin Instagram-tililtä. Za’atar mausteseos kiinnosti ensikuulemalta, ja mauste nimeltä sumakki. Ja koska olen suvakki, niin lähipiiristäni löytyi heti mausteen asiantuntijoita. Tosin uudet ystäväni hokivat timjamin nimeä, ja minä itseriittoisetsi toistelin että EI TIMJAMI, EI TIMJAMI, kunnes sain pussillinen kouraani. Itäkeskuksen basaareista noudetussa säkissä todellakin lukee Green Thyme vaikka se sisältää nätisti kaikki kaipaamani za’atarin ainekset: timjamia, seesaminsiemeniä, suolaa, sumakkia, fenkolinsiemeniä, korianterinsiemeniä sekä öljyä. Lopputulos on mehevän värinen rouhe, jota olen pöllyyttänyt ruokalajiin jos toiseenkin. Mutta erityisen hyvin se toimii tässä.

Jättiravut za’atar mausteseoksella

Sulata hissukseen (tai paniikissa ja väkivalloin lämpimän veden alla, riippuu tilanteesta) iso läjä kuorittuja ja pakastettuja tiikerirapuja.

Laita sulat ravut (ehkä haluat kuivata niitä hiukan ensin) isoon kulhoon ja lorottele öljyä perään.

Mausta öljyssä keinuvat ravut za’atarilla, chilihiutaleilla, savupaprikalla, valkosipulihakkeella, sitruunanmehulla. Suolaakin olen lisännyt, vaikka mausteseokseni sitä sisältääkin.

Anna maustua niin kauan kuin maltat. Todellisuus on osoittanut, että lyhytkin maustumisaika toimii, lyhytpinnaisen tai huonon suunnittelijan (= minä) ei sen takia kannata jättää kokeilematta.

Me emme ole kuivailleet marinadista nostettuja rapuja, vaan paiskoneet niitä liekkien saattelemana sellaisenaan kuumaan grilliin. Minuutti per puoli riittänee, riippuu pöhinästä.

Tarjoile läjä rapusia ranskanperunoiden, patongin, vihreäan salaatin sekä aiolin kera. Mehua piukkuvat sitruunanlohkot rapuvadin reunamilla ovat paitsi kauniita, myös hyvä makulisä. Samoin lehtipersilja. Aterian kruunaa jääkylmä valko- tai roseeviini.

Nauttikaahan!

2 Comments

  1. Anonyymi says

    Zaatar-mausteseosta voi kokeilla libanonilaiseen tyylin myös seuraavasti: tee normaali pizzapohja ja levitä sen päälle oliiviöljystä ja zaatarista tehty seos. Seoksessa saa olla juuri sen verran öljyä, että sen jotenkuten saa levitettyä taikinan päälle ohuelti. Näin syntyy manaish, joka on todella hyvää ja helppoa. Tämä on suosikkiruokani, kun on ruoantekoinspiraatio kadoksissa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.