comments 4

Juhannus lautasella

Kauhealla kauppareissu-ahdistuksella taas syöksyttiin keskikesän juhlapyhään. Kas kun olisi pakko jotain tehdä, niin en tee. Tai teen, mutten keksi. Tai keksin, mutten onnistu. En turhaan ole julistanut vuoden lempipäiväkseni tiistaita. Tavallista tiistaita.

Juhannus on onneksi helpoimmasta päästä. Kunhan lautasella on uusia perunoita, niin kaikki ovat tyytyväisiä. Kalat, ne kuuluvat ainakin täällä saaristossa kesäpöytään, ja saaristolaisleipä. Katkarapumössyköitä toivottiin lasten leiristä. Jotain vihreää tietysti olla pitää. Muna on aina hyvä. Kukilla koristellaan.

Ja sitäpaitsi kun esimerkiksi pääkaupungissamme jussina on kaikki kiinni, niin Hangossa kaikki on auki. Juhannusta siten sulostuttivat myös Makaronitehtaan uutuus Pilpil-pasta, pikkuruisen puistoravintola Parkin herkkutoastit sekä Origon burgerit.

Mutta lauantain kemuissa meni kyllä tällä köksällä menu vähän pieleen.

Olin poiminut Glorian Ruoka & Viini-sivustolta hyvän oloisen reseptin talteen. Näin ollen, kun yllätysvieraiden piipahdus venähti illallisaikaan, oli meillä onneksi ruokasuunnitelma selvillä ja aineksetkin olemassa.

Mutta voi. Ensinnäkin; me emme oikein osaa paistaa lihaa. Kuinka monta kertaa meidän pitää lyödä päätä sen kanssa seinään, en tiedä. Mutta tälläkin kertaa meillä oli tarjota mauton klöntti, vaikka häntä oli suurella hellyydellä kierrätetty huoneenlämmön, grillin, uunin ja folion kautta pöytään.

Toiseksi reseptikolmikon avokadorisottolisuke osoittautui melko kummalliseksi. Risotto oli tarkoituskin tarjota jäähtyneenä, mutta mitä on jäähtynyt risotto? Kylmää, kovaa ja tahmeaa. Ei napannut. Ja jo hämmentelyvaiheessa koin, että tehdä riosttoa ilman voita ja juustoa on maailman luokan menetetty mahdollisuus nauttia voista ja juustosta. En siis suosittele.

Mutta kolmas elementti, vähän omin päin viritetty chorizosalsa, se sentään onnistui! Yhdessä näistä kaikista sai kuitenkin vatsansa täyteen ja ilon ylimmilleen.

Chorizosalsa:
Punaista ja vihreää chiliä silputtuna, oman maun ja vahvuusasteen mukaan.
Reilusti pilkottua kesäsipulia varsineen.
Reilusti valkosipulia.
Paketillinen (4 kpl) chorizo-raakamakkaroita, kuutioituna.
1 tölkki tomaattimurskaa.
Puoli pientä lasillista viiniä.

Paistele makkarat öljyssä. Lisää sipulit ja chilit. Pyörittele.
Lisää pannulle purkillinen tomaattimurskaa ja viini. Lisää mausteet eli suolaa ja sokeria. Hauduttele muhevaksi.
Mausta loppusuoralla parilla kourallisella kaikenlaisia tuoreita yrttejä (korianteri, minttu, lehtipersilja) sekä limen mehulla.

Alkuperäinen resepti: Glorian Ruoka & Viini.

4 Comments

  1. Ainakin kaikki näyttää taivaallisen hyvälle! Ehkä olet vain vaatimaton tai vaadit itseltäsi liikaa? Täällä Mine kyllä tarkasti lukee kaikki postaukset, mutta elää keskellä henkilökohtaisen elämän pyörremyrskyä ja on siksi laiska laittamaan jälkiä käynneistään. Kohta elämä voittaa, ainakin toivon niin.

    • Kiitos Mine! Minäkin luen sinua, mutta tiedäthän, olen surkea kommentoimaan. Pakahdun kuitenkin, kuten tarinan 693 kohdalla… Mikä tunteiden vuoristorata teillä nyt onkaan! Elämä voittaa! (Ja juu, vaadin AINA itseltäni liikoja.)

  2. Anonyymi says

    Mullakin lihanpaisto on se heikoin lenkki. Hauduteltavat padat onnistuu ja ohuet leikkeet etc., jotka vaan nopeasti pyöräytetään kuumalla pannulla, mutta kaikki paistintyyliset tai lampaanviulut sun muut on haasteellisia. Nyt menee vähän paremmin, kun pääsin parina viikonloppuna keittiömestarin oppiin. Siinä kisällinä pyöriessä hahmottaa kuumuudet, minkälaiseksi pinta ruskistaa ennen uunissa loppukypsennystä. Minä en noita juttuja reseptejä lukemalla ainakaan saanut haltuun.

    Eiks siellä joku Hangon ihanien raflojen kokki/keittiömestari pidä lihakursseja? Jossei niin äkkiä kokkikurssit pystyyn. Kiinnostaisi varmaan kesälomailijoitakin?

    Chorizosalsa näyttää ja kuulostaa herkulliselta!

    Lempi Sveitsistä

    • Kyllä, pataihminen täälläkin! Paistitkin onnistuvat, lampaanviulutkin, mutta annapas pala ulkofilettä niin menen puihin. Kyllä täällä olisi mestareita opettajiksi, kunhan taipuisin opetettavaksi. Katsopas, olen vieläkin siinä MINÄ ITSE-iässä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.