Leave a comment

Jokainen onnellinen perhe

Tänään, kun taas makasimme Furuvikin rannan sileillä kallioilla ja annoimme aaltojen äänen heijata ajatuksiamme, Herra Kamera ja minä, niin Herra Kamera kertoi kuunnelleensa viime yönä (hänkin hilluu öisin, voi meitä myyriä) keskustelua Nobel-voittaja Alice Munrosta ja hänen novelleistaan. Herra Kameraa kiehtoi ajatus hyvin tarkasta ja yksityiskohtaisesta kerronnasta, mutta yhtä asiaa hän mietti, Munron aiheista ja kirjallisuudesta yleensä.

Herra Kamera: ”Miksi kaikissa tarinoissa täytyy aina olla traaginen käänne, romahdus, synkkä pohjavire, suru, ahdistus? Miksei voisi olla joskus tarinaa perheestä, jolla menisi ihan hyvin, jotka olisivat ihan onnellisia ja löytäisivät ratkaisuja vastoinkäymisissä? Selviäisivät. Sellaisia inspiroivia tarinoita, inspiroivia ihmisiä?”

Kirjatoukka (makaa letun litteänä kalliolla silmät kiinni): ”Mut hei, onhan muumiperhe.”

Herra Kamera: ”No joo, ne tietysti…”

Miten kuva sitten tähän liittyy? Ei mitenkään. Tai no silleen, että pariskuntadynamiikkansa tässäkin. Ja inspiroiva tarina. Nick Caven uusimman levyn hiukan paheksuttukin kansikuva on kuulemma syntynyt vahingossa. Caven mallivaimo Susie Bick poseerasi ranskalaiselle huippuvalokuvaaja Dominique Issermanille lehtikuvauksissa, jotka toteutettiin perheen kotona, kun aviomies höperehti kesken kaiken paikalle. Vaimo pyysi Cavea avaamaan makuuhuoneen ikkunaluukut, laskemaan valon sisään, samalla kuin hiipi kädet rinnoillaan asunvaihtoon. Valokuvaaja oli hereillä, ja nappasi tilanteesta lennossa varmasti musiikkihistoriaan jäävän kuvan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.