comments 10

Hotellielämää

Teille lienee käynyt matkan varrella selväksi, että pidän hotelleissa notkumisesta. Ymmärrän, että viehätys katoaa sukkelaan, jos hotellielämä käy työstä, mutta näin satunnaisena piipahtelijana olen edelleen tohkeissani pienistä shampoopulloista ja muhkeissa vuoteissa nautituista aamiaisista.

Me vietimme viime viikonloppuna lemmenlomaa Helsingissä, siitä lisää myöhemmin. (Jos muistan, en ole palannut melkein mihinkään juttuun johon olen luvannut palata. Anteeksi. On ollut kiireitä.)

Nyt haluan nimittäin kirjoittaa aiheesta, jonka olen meinannut toteuttaa joka kerta hotellivierailun jälkeen. Minähän olen tunnetusti krooninen ajattelija ja jopa superrentouttava hotellivierailu stimuloi pääni täyteen kysymyksiä ja pohdiskeluja, koskien hotellielämää. Löydän vaivattomasti itseni vatvomasta oikeita ja vääriä tapoja elellä hotellissa, ja mietin tietenkin myös legendaarista mitä muut minusta ajattelevat -soopaa, eli tässä tapauksessa mitä minusta ajattelee hotellinväki. Sillä jos jostain asiasta voi tehdä ongelman, niin minähän totta vieköön teen!

Ja koska tyhmät kysymykset on tehty kysyttäviksi, soitin tuttavalleni, Klaus K -hotellin hotellipäällikkö Tero Thynellille.

Anna: Tero, kerrohan, saako ne ihanat pienet shampoopullot, hoitoaineet, vartalovoiteet ja vanity kitit ottaa hotellista mukaansa? Ja ajatteleeko kerrossiivoja, että vitsi mikä pihi bitch täällä on kyläillyt, jos ottaa?

Tero Thynell: Haha, siitä vaan, tottakai saa ottaa! Nehän ovat ihan parhaita matkakokoisia tuotteita myöhempää käyttöä varten! Itse asiassa se suorastaan helpottaa kerrosiivojan työtä, kun ei tarvitse arvailla onko pulloja avattu ja vähän käytetty. Hyvin herkästi ne kaikki vierailijoille tarkoitetut tuotteet menevät roskikseen, jos on pienikin epäilys.

Anna: Teillä on Klaus K:ssa ekologista ajattelua, kaikki kosmetiikkakin on isoissa pulloissa, pisteet muuten staileista MALIN + GOETZ -tuotteista.

Tero Thynell: Ekologisista valinnoista puheenollen, tiesitkö muuten mikä on tulevaisuuden juttu hotellisiivouksessa mm. Ruotsissa? Aktiivivesi! Meillähän on tämä Green Key-sertifikaatti ja olimme sen tiimoilta palaverissa, jossa kerrottiin siivoamisesta ilman kemikaaleja, aktiivivedellä.

Anna: Mä r a k a s t a n hotelleiden aamutossuja jostain syystä. Ja kyllä, otan nekin mukaani. Niitähän ei pestä ja kierrätetä. Mutta mun on myönnettävä, otan joskus myös ne toisetkin tossut, muovipaketissa, jos Parkkonen ei ole avannut omiaan. (Miehet eivät ole niin aamutossuihmisiä?) Asettelen aamutossuja sitten yövierailleni, koska tietysti kotioloissakin usein leikin hotellia (suklaakonvehti tyynylle jne.), eivätkö kaikki tee niin?

Tero Thynell: Käytettyjä tossuja ei tosiaan pestä eikä kierrätetä, ne menevät roskiin. Eli mukaan vaan nekin ihan hyvällä omatunnolla. Enkä pistä pahakseni vaikka käyttämättömätkin tossut lähtisivät vieraan matkaan. Nehän mainostavat hotellia jatkokäytössä teidän vieraillenne.

Anna: No joko nyt se kerrossiivooja ajattelee että kaikkiko sen pitää riipiä mukaansa?

Tero Thynell: Ei ajattele, kerrosiivoojilla ja meillä muilla hotellityöntekijöillä on aika paljon muuta ajateltavaa kuin hotellivieraidemme käytös. Sitten jos lähtee esimerkiksi lamput seinästä, niin sitten ei ehkä ajatella niin hyvällä.

Anna: Mä r a k a s t a n myös tilata aamiaisen huoneeseen. Ihan parasta! Pitääkö mun meikata ja pukeutua aamiaisentuojaa varten vai saanko ottaa aamiaisen vastaan aamutakissa?

Tero Thynell: Anna saat, todellakin. Aamiaistarjoilijalle on itsestään selvää, että hän hyvin hienovaraisesti astuu siinä asiakkaan intiimiin tilaan ja tilanteeseen, ja kunnioittaa sitä. Sitä paitsi sehän on juuri huoneaamiaisen juttu, että ei tarvitse vielä laittautua maailmaa varten.

Anna: Ärsyttääkö teitä juosta tarjottimien kanssa kerroksissa?

Tero Thynell: Ei hyvänen aika ärsytä, aamiainen huoneeseenhan on tosi ihanaa, mekin ihan hykertelemme asiakkaan puolesta!

Anna: Mä kirjoittelen kaikenlaisia erityistoiveita aamiaistilauslapun reunaan, pyydän Hesarin tai lämmintä maitoa kahvin kanssa, tai annan munankeitto-ohjeita. Laitan toki aina siihen myös hymynaaman kuvia, ettei kukaan ajattele, että olen mikään vaativa ihminen, vaan sellainen hyvin kohtelias ja nöyrä.

Tero Thynell: Hei tämä onkin nyt tärkeä asia: kannustaisin tosi rohkeasti asiakkaita avaamaan suunsa toivomustensa suhteen. Oikein TOIVON, että asiakkaat antaisivat meille tilaisuuden palvella vielä paremmin! Otamme mielellämme mieltymykset huomioon, kunhan meille kerrotaan niistä. Mitään kristallipalloa kun ei ole. Kaikista kurjinta on, jos jälkikäteen sanotaan, että olisi ollut kiva jos teillä olisi ollut sitä tai tätä. Jos tiedämme etukäteen, voimme aika monessa tapauksessa vaikka valmistaa erikseen jotain asiakkaan toiveita vastaavaa. (Tällöin toki lisämaksu on mahdollinen.)

Anna: Mä inhoan ruokahävikkiä, olen kehittynyt todella taitavaksi ja optimaaliseksi aamiaisentilaajaksi. En tilaa mitään turhaa. Tässä mä olen ihan super.

Tero Thynell: Joo, minustakin ruokahävikki on iso, maailmanlaajuinen ongelma. Paras tapa saada tarjottimen ruokamäärät kohdilleen on luonnollisesti tilata vain sen verran kuin jaksaa syödä. Lisäähän saa tarvittaessa aina.

Anna: Annetaanko aamiaistarjottimen tuojalle muuten tippiä? Mä olen kova tippaamaan ravintoloissa, mutta olen usein tosi vaivautunut aamiaistilanteessa kun en tiedä missä kohtaa ja kuinka paljon ja onko se noloa vai ei.

Tero Thynell: Tippaatko hotelliaamisella, jos syöt sen salissa? Et varmaankaan. Mutta toki jos olet paljon kirjoitellut sinne lapun reunaan erikoistoiveita ja ne on kivasti toteutettu, niin saahan siitä kiittää huonepalvelua.

Anna: Siihen nähden, että tykkäisin tilailla kaikenlaista huonepalvelusta muutenkin, teen sitä tosi harvoin. Mutta joskus kuitenkin. Miksiköhän hotellissa tekee aina mieli syödä caesarsalaatti tai hampurilainen? Tai joku klassikko BLT-sandwich? Olen ollut havaitsevani kolmea koulukuntaa tarjottimen suhteen syömisen jälkeen: nostetaan käytävän lattialle, soitetaan joku noutamaan tyhjä tarjotin tai jätetään tarjotin aamuun ja lähtöön saakka huoneeseen. Uuh, tota viimeistä mä en ihan ymmärrä… Mikä on paras tapa?

Tero Thynell: Ehdottomasti paras tapa on soittaa huonepalvelu hakemaan tarjotin ruokailun jälkeen. Se on selkeintä. Tottakai kierrämme käytävät iltaisin ja öisin ja keräämme tarjottimet myös käytävältä. Minustakin ehkä se ruoantähteineen huoneessa seissyt tarjotin on se vähiten hyvä käytäntö. Ja Anna, saat tilata ihan mitä tahdot huonepalvelusta, me emme todellakaan tee asiakkaistamme luonneanalyysejä tai luokittele muutenkaan vieraitamme.

Anna: Ja sittenhän mulla on tää, että mä siivoan lähtiessäni. (Mä muuten myös joskus uudelleensisustan hitusen tullessani, mutta ei puhuta nyt siitä.) Poislähdön alla laitan kaikki nätisti ja kerään pyyhkeet viikattuina ammeeseen ja ylipäätänsä vähän järkkäilen paikkoja. Suoristelen asioita. Ajattelen kuinka ILOISEKSI kerrosiivooja varmaankin tulee ja kuinka suurella kaipauksella hän minua ajattelee. Tyyliin siinäpä vasta oli viehättävä asiakas, toivottavasti hän palaa pian! Olenko normaali?

Tero Thynell: Ei sun kyllä tarvitsisi. Mutta en mä sano, että se ihan kurjaakaan on, siivoojan kannalta. Se on aina jännä hetki astua sinne huoneeseen, että mitä on luvassa. Tottakai siivoojakin ilahtuu, jos ei mitään ihan hurjaa kaaosta ole vastassa.

Anna: Mikä hemmetti siinä muuten on, että hotellihuoneiden ihanissa, ylellisissä, muuten niin viimeisen päälle suunnitelluissa kylpyhuoneissa on yleensä aivan surkeat meikkivalot!

Tero Thynell: Hyvä kysymys. Suunnittelevatko valaistusta ihmiset, jotka eivät meikkaa? Meidän olisi varmaan muutenkin syytä ottaa useammin käyttäjät eli hotelliasiakkaat mukaan suunnitteluun?

Anna: Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi! Jatketaan. Koska en yleensä ikinä haluaisi poistua hotellista määräaikaan mennessä, kysyn joskus mahdollisuutta venyä mestoilla vähän pidempään. Miten se vaikuttaa teidän hotelli-ihmisten elämään, olenko riesaksi?

Tero Thynell: Aina saa kysyä. Jos on todella kiireistä ja täyttä, niin sitten se ei vain yksinkertaisesti onnistu. Onhan se vähän hankala yhtälö ja sekoittaa siivoojien pakkaa työjärjestyksen osalta, mutta aina kun se vain on mahdollista, myönnämme sen mahdollisuuden ilolla. Ei ole tapana pantata hyvää palvelumahdollisuutta. Jotkut hotellit veloittavat lisäajasta, tämä vain sinulle tiedoksi.

Anna: Kiitos tosi paljon Tero kun ehdit vastailla. Kerrohan nyt lopuksi Klaus K:n kuulumisia, en olekaan ollut teillä pitkään aikaan? Kaltaiseni hotellihaukka on kyllä armoton asiakas, uudet hotellit vetävät heti puoleensa… Vaikka teillä on kyllä kaupungin paras asiakaspalvelu, on aina ollut. (Sitäpaitsi mun huumorintajuun vetosi aina se, että siirryin Hangon Bulevardilta Helsingin Bulevardille, heh!)

Tero Thynell: Nyt ei ole mitään suurempaa kerrottavaa, pari vuotta sitten rakensimme vintille Sky Lofts-huoneet ja sviitit sekä kattoterassin, ne ovat tosi kiva lisä tarjontaamme. Aulabaari eli lounge on mukava, Toscaninissa on tosi hyvää italialaista ruokaa, meille voi tulla hengailemaan vaikkei yöpyisikään.

Anna: Joo, ne teidän Helsingin kattojen korkeudella olevat parvekkeelliset pienet huoneet on kivoja, tykkään hirveästi kun huoneessa on tasoja, siis että noustaan esimerkiksi pari porrasta ylös sänkyyn. Kuule, jos lukijoilla on vielä jotain ovelia kysymyksiä hotellielämästä, lupaatko vastata vielä niihinkin?

Tero Thynell: Tottakai!

Kuvan aamiainen on viime viikonlopulta Hotel Havenista, joka kuuluu Kämp Collection Hotels -ryhmään, kuten Klaus K:kin.  

10 Comments

  1. Onneksi hotelleissa lukuvalot ovat parantuneet viime vuosina: ei voi mennä nukkumaan ilman iltakirjaa, ja jos on vaan jokin tylsä yleisvalo, pitää olla oma otsalamppu mukana. Tämä on ihan ensisijainen kriteeri mulle. Kiva baari lähellä on plussaa. Ja se, ettei sisustus ole jotain yllättävää! Inhoan yllätyksiä, kuten sitä, että hääpäivänä saimme hotellihuoneen, jonka sisustus oli punaista nahkaa ja lasia, kun luulin meneväni perinteiseen hotelliin… Huh!

    • Anna says

      Argh, miten mä saatoin unohtaa lukuvalo-asian, se olisi ehdottomasti ollut ihan top kolmosessa mun hotellielämän tärkeysjärjestyksessä! Hyvä lukuvalo on ihan MUST.

  2. Krista says

    Mahtava aihe ja kirjoitus. Kiitos Anna! Pidän itsekin hotellivierailuista ja on tosi vaikeaa valita mieluisin kaikista ihanista vaihtoehdoista, tosin huonehinta asettaa omat rajoituksensa. Yleensä teen varauksen, jonka jälkeen haukkana seuraan saisinko ko. huoneen jostain halvemmalla 🙂

    • Anna says

      Mä varaan aina suoraan hotellista, siten hotelli saa koko maksusuorituksen ja pystyy taas paremmin palvelemaan ja ylläpitämään hotellia jatkossakin! Suosittelen tätä muillekin!

  3. Huippu kirjoitus, taas naurattaa 😀
    Hotelleissa yöpyminen tuntuu todellakin luksukselta, kun sitä tekee niin harvoin. Ihaninta on muhkeat petivaatteet ja valmis aamupalapöytä. Tähän mennessä ehdottomasti paras hotellikokemus kotimaassa on ollut Lapland Hotel Oulussa 🙂 Suosittelen, mikäli niillä huudeilla matkustaa!

    • Anna says

      Helsinkiinkin on tulossa muuten Lapland Hotel, siihen Indigon viereen, Bulevardille!

  4. Hyvä tietää, että shampoot ja aamutossut saa hyvällä omallatunnolla viedä mukanaan! 🙂

  5. Anna ja Tero, jukra että dialogi oli mainio 😆
    Hotellielämää on parasta! Matkustan työssä ja olen aina yhtä innoissani minkälainen on hotelli ja huoneet ja aamiainen. Käyn aina ensimmäisena kylpyhuoneessa tarkistamassa joko löytyy purkkeja vai ei. Eli kröhöm… niitä purnukoita löytyy nyt hieman liikaa omassa kylppärissä….

    Tytär on yhtä innokas hotellinrakastaja kuin minä joten monta monta vuotta sitten keksimme hänelle synttärilahjaksi hotellielämyksen Helsingissä. Söimme yhdessä simpukoita lounaaksi, sitten mies lähti Kämp Glo:hon lepäämään ja tytär ja minä shoppailimme kuin hulluja. Huoneessa oli niin mukavat oltavat että vietimme melko paljon aikaa siellä. Shampoot oli Molton Brownin ja tuoksuivat taivaalliselta. Joka ikinen pullo sai uuden kodin Turussa 😆😆 Mutta arvaa mitä, en kehdannut ottaa ne kolme pehmeää tohvelia mukaan vaan kyselin respalta jos saan ostaa niitä!! Siis tymyyksien tyhmyys! En ikinä tekisi noin enää. Tottakai pitää ottaa mukaan! 😆😆😂

    • Anna says

      Osaat selvästi nauttia hotellielämästä, hyvähyvä! Ja nyt tiedät tossu-jutunkin, vastaisen varalle 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.