comments 9

Etanan planeetta

Mutsi soitti. Oli lukenut apinanaivo-postaukseni ja totesi, että olen tullut isääni ja isoisääni. Uuvutti kuulemma pelkkä lukeminenkin. Sanoin, että luovuttaisin MIELELLÄNI matkanjohtaja-valtikkani ja olisin täysin hurmoksessa vietävissä, mutta kun ei kukaan hullu ota moista hommaa, jos on kerran päässyt Matkanjohtaja Luojan Armosta-tyypisen henkilön peesiin.

Kerran annoin muuten vetovastuun Herra Kameralle. Päivämatkakohteena Avignon. Tapahtui seuraavaa:
Matkanjohtaja ei osannut ajoittaa lähtöä oikein.
Olimme kohteessa lounasajan viimeisillä minuuteilla, nälkäisinä ja kiukkuisina.
Menimme ensimmäiseen eteen sattuneeseen ravintolaan, ilman minkään valtakunnan ennakkotutkimusta.
Söimme mikrossa lämmitettyjä Euroshopper-pastatyynyjä.
Lähdimme ruokahalleille, jotka olivat menneet kiinni 20 minuuttia sitten.
Pidimme mykkäkoulua.
Istuimme yhdellä aukiolla vessahätäisinä parin amerikkalaisen kanssa ja katsoimme saippuakuplia.
Lähdimme kotiin, näkemättä paavien palatsia, laulujen siltaa tai mitään muutakaan.

Keskustelumme kiersi matkustusaiheessa, sillä me suunnittelemme yhteistä joulumatkaa; mutsi, faija, broidi, broidin lapsi ja me viisi.

Suurin ongelma ei ole raha, joka sekin on ongelma, vaan se, että selviämmekö matkasta kuristamatta toisiamme. Olemme viettäneet joulun yhdessä tällä kokoonpanolla… odottakaas… emme ikinä. Ja siihen on syynsä. Sen ainakin sanon, että jos matka toteutuu, niin Italia ei tule olemaan entisensä. Kannattaa matkustaa sinne vikkelään, jos haluaa vielä nähdä sen viattomuuden vuosituhannet.

Juttelimme matkan ennakkovalmisteluista. Sanoin, että olin ajatellut, etten tällä kertaa käytä aikaa opaskirjojen ja nettivinkkien kirjaamiseen pieniin muistikirjoihin. Aion menna ihan flowlla. Äitini väitti, etten pysty siihen. Jouduin pitkin hampain myöntämään, että olin hakenut jo pinon matkaoppaita kirjastosta, mutta että en aikonut VILKAISTAKAAN niitä. Flow. Flooooooow.

Puhelun jälkeen mutsi viestitteli: ”Löysin pienen artikkelin suomalais-korealaisesta dokumentista Etanan planeetta. Mistähän sen voisi löytää???? Se on niin liikuttava. Sinä kun tiedät kaiken, siksi kysyn. Toinen on sokea ja toinen invalidi. Aivan liikuttavaa… Niin, siis kuurosokea! Heidän elämänsä on hiljaista ja hidasta, mutta uskomattoman täyttä ja kiehtovaa. Sanotaan artikkelissa.”

(Seuraa monta kuvaa artikkelista).

Minä kun tiedän kaiken, kerron teillekin, että dokumentti Etanan planeetta löytyy Areenasta. Ja se on kiehtova.

Saa lähettää Toscana-vinkkejä. Varmuuden vuoksi.

9 Comments

  1. Oijoi. Kohtuulisen monta italialaista kaupunkia olen talsinut, mutta Firenze on kyllä lyömätön. Puistoja, patsaita, taidetta ja cucina italiana! Toivottavasti matkustatte lähistölle, ehdottomasti parasta Toscanaa. Matkanjohtajan kaapu päälle vaan! Olen yrittänyt flowta, ei onnistu, ei millään. Jälkikäteen vain vituttaa, kun huomaa missanneensa parhaat palat. Ihania ideointi-iltoja!

    • Just eilen kävin lueskelemassa sun Napolin ruokavinkkejä, ai että, ITALIALAINEN RUOKA!! Saa nähdä miten matkan käy. Siksikään en ole uskaltanut antaa itseni vielä innostua, että tämän porukan tuntien voi käydä ihan miten vaan. Saattan kyllä lipsahtaa ideoimaan, nyt kun rohkaisit 🙂

    • Jukra vinkkejä ei juuri löydy mutta Firenze on ehdoton. Maailman parhaat jäätelöt ja se musta pitkä rimpsuinen hame jonka ostin on vieläkin löymätön 🙂

  2. Anonyymi says

    Siis, synnynnäinen matkavetojuhta täälläkin! Sehän ei ole koskaan tarkoitus etukäteen. Olen vain jo kotimaadsa omassa päässäni suunnitellut, missä kannattaa käydä, eikä kohteista keskustella koskaan sen kummemmin
    etukäteen. Mullahan on tuli hännän alla, heti kun pääsen koneesta tai junasta! Ei sitä osaa olla muutoin,
    hissukseen haaveilemaan ei ulkomaille tulla! Ainakaan
    siis omasta puolesta…Se flow vain imaisee mennessään.
    Jalkoja ei myöskään koskaan säästellä, kunhan ei
    metroon ainakaan tarvitse mennä 😉
    Yhdellä kesäkuisella Visbyn reissulla hajosi sandaalitkin
    jalkaan ja ilmaisbussi meni nokan edestä.
    Jäätelöllä on hiljennetty lapsia ja oluella miestä…että äiti
    saa taas rauhassa säätää! 🙂

    Nikadora

    • Hahaha, tunnustan!! Lähtiessäni aina ajattelen, että nyt huilaan ja otan rennosti. Sitten kun pääsen mestoille, vaihdan lennosta mielipidettä: levätä ehtii kotonakin, nyt tossua toisen eteen! Ja säätäjä säätää 🙂

  3. Anonyymi says

    Oooh! Olemme viettäneet joulun Toscanassa, täydellisessä talossa. Meidän viisihenkinen perhe, sisko ja hänen mies ja meidän äiti. Vinkkejä löytyy…

    Riitta

  4. Anonyymi says

    Flow- matkailu voi jotenkin onnistua itsekseen tai kahden hengen voimin. Koko perheen – tai koko SUVUN (respect!) – voimin reissatessa siinä käy juurikin noin, kuten kuvailit teidän antoisaa ja leppoisan rentoa Avignon- päivää…
    Etenkin maissa, joissa on tietyt lounas- ja päivällisajat ravintoloissa.

    Oishan se aika hienoa, jos lähtisitte. Pidän peukkuja, että löytyy rahat ja sopuisa matkamieli!

    Belgian Lempi

    • Uskon enemmän lottovoittoon, kuin sopuisan matkamielen saavutamiseen tällä kokoonpanolla 😉 Mutta taisteleva perhekin voi olla rakas, on vain uskottava että se kantaa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.