comments 59

Blogi uudistuu, apua!

Nyt mä olen kyllä taas itselleni sopan keittänyt…

Menin hetken huumassa perjantaina ilmoittamaan Instagramissa ja facebookissa, että tammikuun aikana veivataan kuuden blogivuoden kunniaksi uusiksi koko blogi, nimeä ja ulkoasua ja kaikkea myöten.

Huh huh. Siis HUH HUH! Hulluko mä oon… No, yhtä varmasti kuin on saatava joka syksy kaalipataa, romahdettava joulun tienoilla tai koettava kevään kiihkeä kukinta Rivieralla, koittaa tammikuussa pakottava tarve pistää blogi mullin mallin.

Joka. Ikinen. Tammikuu.

Nyt se sitten tapahtuu.

Vaikka kaikille muille tämä on varmaankin nyt ihan että mitä se kohkaa, aivan sama, pikkujuttu, niin jostain syystä tämä on niin niin niin pelottavaa, että mahaan sattuu ja yöllä ei tule uni. Mitä jos kaikki pohjatyöni valuu hukkaan? Mitä jos kaikki katoaa?

Vaikein asia on tietysti nimi.

Heti kun olin päättänyt, että tällä kertaa se todella vaihtuu, kiinnyin hurmionomaisesti vanhaan kunnon Kirjatoukka ja Herra Kamera -nimeen. Siihen työnimeen, joka jäi blogin nimeksi, jota aina nimeä kysyttäessä jotenkin nolostelin ja selittelin ja mumisin huulen nurkasta, joka alkoi vaivata vuosi vuodelta enemmän. En tahdo olla enää mikään mato ja herroittelu on aina tuntunut vieraalta. Se, mikä nimi loppujen lopuksi on, minulla ei ole vielä aavistustakaan. Tai on liian monta aavistusta.

(Perhe on onneksi ollut avuliaalla päällä. Vai mitä sanotte lasten ehdotuksesta P.S. Muista hakea lapset? Mrs Jonesin Jonna taas keksi, että hakisin ideaa jostain coolista drinkin nimestä. Ainoa, minkä keksin, oli Sex on the Beach. Ehkei kuitenkaan, vaikka Hangossa ollaankin. Sen voin vannoa, että Kirjaperhonen se ei ainakaan tule olemaan!)

Seuraavaksi vaikeinta on kaikki tekninen. Sama blogialusta vai jotain muuta? Tekisi mieli uusiutua kivijalkaa myöten. Ja voinko vain vaihtaa some-kanavien nimet ilman uusia tilejä? Pystynkö infoamaan seuraajia tarpeeksi, ettei jengi ihan putoa kärryiltä kun nimi yhtäkkiä muuttuu? Missä kaikkialla olenkaan tällä nimellä, mitä kaikkea pitää muistaa?

Visuaalisuus on itselleni tosi tärkeää blogeja selatessa. Rakastan kun on kaunista. Saanko kaiken näyttämään siltä miltä haluan itsekseni, vai tarvitsenko apuja? Haluaisin apuja, olen kyllästynyt tekemään yksin. Haluaisin kokonaisen tiimin!

Haluan myös ottaa blogin vahvemmin omiin nimiini. Tämä on minun blogini, minun näkemykseni elämästä. Mies saa ja toivottavasti haluaa edelleen tuottaa jumalaista kuvamateriaaliaan, ja minä haluan muistaa olla siitä aina kiitollinen ja antaa kreditit sille jolle kreditit kuuluvat. Mutta minun blogini tämä on.

Haaveilen myös pikkupikkuriikkisestä nettikaupasta. Taidetta, porsliinisia nakkikulhoja, muistikirjoja, lempijuttuja. Mutta se on toki jo niin jännää, että huimaa. Ei puhuta siitä enempää. Itse asiassa, ei edes mietitä sitä nyt.

Saanko kysyä teiltä pari kysymystä, jotka auttaisivat minua tekemään päätöksiä? (Ja tyydyttäisivät uteliaisuuttani.)

1. Käytättekö arkistoja, esimerkiksi hakukentän kautta tai sivupalkin avainsanojen takaa? Mitä haette jos haette? (Tilastojen mukaan viismausteen reseptiä, mutta mitä muuta?)

2. Haluatteko, että kaikki vanhat jutut säilyvät? Minä haluan, minusta ne kaikki yli 2 200 artikkelia ovat ihan ylimaallisia helmiä, mutta olen vähän jäävi sanomaan.

3. Mistä pomppaatte blogiin? Ihan muuten vain avaatte suoraan osoitteen ja katsotte onko se inspiraation orja saanut mitään aikaiseksi vai sysääkö facebook-postaus teidät uusimpien juttujen pariin?

4. Miksi oikeastaan luette tätä blogia, mikä kiinnostaa eniten? Eivät ainakaan kirjat, jos tilastoihin on uskominen, mutta niistä fiilisteleminen jatkuu siitä huolimatta. Sitä en tiedä, hyväksytäänkö minua enää uudistusten jälkeen tai onko koskaan hyväksyttykään oikeiden kirjablogien joukkoon, mutta en tiedä mikä muukaan olen.

5. MITÄ JOS KAIKKI MENEE IHAN PIELEEN??????

6. MITÄ JOS KUKAAN EI ENÄÄ TYKKÄÄ MUSTA??????

7. MITÄ JOS MÄ ONNISTUN DELETOIMAAN ITSENI JOTENKIN KAIKKIALTA, EHKÄ JOPA FYYSISESTI MAAPALLOLTA??????

Belgian Lempin kommentti postaukseen Syy taukoon naurattaa mua yhä edelleen. Tässä se aavistuksen lyhennettynä, lihavoinnit minun.

Sillä muuttuu mikä hyvänsä, niin yksi pysyy. Kirjoittaja itse, maneereineen ja marinoineen.

* * *


“Rakkaus ja ilo ja kaikki nää on tosi hienoja juttuja. Mutta kyllä mä nostaisin siihen rinnalle tasaveroisina – ja itse asiassa lukijan näkökulmasta verrattomasti kiinnostavampana – mm. perusteettoman draaman, pikkujutuista kiukuttelun ja raivokkaan tohinan (viittaisin tässä vaikkapa taannoiseen havuja perkele- tunnelmiin, joista sitten sukeutui pieruhuumorilla höystetty melukylämäinen perheidylli). 

En tietenkään mitenkään vihjaile, että Kirjatoukan blogissa esiintyisi mitään uhmakohtauksia, herkän taiteilijasielun “ja sitten mä menin viideksi päiväksi viltin alle nyyhkimään”- kriisejä. Ihan vaan noin yleisesti tuli etsimättä mieleen noi jutut tässä blogia lukiessa. Mä monesti just assosioin tollain ihan vapaasti…krohm…

(…)

Kirjatoukan sitruunaintoilut sen sijaan – anytime! Koska tiedän, että ennen kuin se on ehtinyt/muistanut laittaa blogiin jotain marmelaatirespetiä se on jo eksynyt luuhaamaan jonnekin “kukaan ei ole koskaan kuullutkaan, mutta ois PITÄNYT” taitelijan villaan tai heittelemään konvehteja eiku konfetteja tai sitten se on sohvannurkassa stressaamassa jostain käsittämättömästä, mutta just nyt maailman tärkeimmästä jutusta.

Itsensä ruoskimisesta voit kyllä luopua. Ota mut esimerkiksi! Vaikkapa tää kommentti. Yhtään en pinnistellyt ja näin hyvä tästäkin tuli! Voit lainata mun mottoa ja tutkistella sitä sydämessäsi. Miksi ponnistella, jos riman altakin mahtuu!”

– Belgin Lempi

P.S. Kaikille täällä salaa pyöriville mainostajille – turha yrittää! (Paitsi jos haluisitte mainostaa jotain mua kiinnostavaa kuten suomalaisia kulttuurilehtiä, lakritsia tai selluliittivoidetta, joka maksaa miljoonan eikä taatusti toimi.) Kirjatoukka tossa nyt höpisee, mitä höpisee, mutta oikeasti sitä ei kyllä kiinnosta pätkääkään väsätä runollisenhaikeaa postausta, jossa välillä syödään valmisnuudeleita purkista. Se vois kyllä olla kiinnostunut ilmaisista hotelliöistä, ravintolaillallisista tai matkalipuista. Tarjotkaa niitä! Mutta älkää sitten syyttäkö mua, jos se kirjoittaakin sitten siitä, miten se oli yrittänyt lukea jotain, mutta ei sitten pystynytkään ja luki loppujen lopuksi Lippe Suomalaista.”



GIF via Design Taxi.

59 Comments

  1. Anonyymi says

    Komppaan Belgin Lempiä, se on se hulvaton tunnelma, joka saa tänne palaamaan 🙂
    Tulen yleensä Blogit.fi-listauksesta (ja siellä taide&kirjallisuus-kategoriasta), joten vaihda ainakin sinne uusi osoite, niin ei huku.
    Kiinnostaa ainakin kirjat, Hanko, taide ja Ranska. Ja se yleinen säätäminen, tietty 🙂

    • Ihanaa, sua kiinnostaa samat asiat kuin mua <3 Ja säätäminen! 😀

  2. No jopas nyt jotain…. Mä olen tykännyt blogistasi ihan tällaisenaan. Sun kirjoitustyyli on niin herkullista, rempseää ja elävää. No, eihän se tule mihinkään muuttumaan…

    Suosittelen WordPressiä, siellä on monia hienoja teemoja (ulkoasuja). Kannattaa tutkailla hyvän aikaa ja valita omaa tyyliin parhaiten sopiva.

    Nimen keksiminen onkin sitten asia erikseen. Toivottavasti löydät itseäsi miellyttävän ja innostavan, kyllä se meille lukijoille sitten kelpaa.

    Mulla on blogisi linkki sivuni yläosassa valmiina ja seuraan myös Facebook-päivityksiä. Uteliaana odotan uutta blogiasi.

    • Kiitos, onneksi kiinnostaa näinkin. Ja kirjoitustyyli säilyy, kaikkine aihealueineen, vaikka keskittymistä johonkin on sitäkin joskus suositeltu. Mutta kun mä innostun KAIKESTA!
      Jännää, että vaikka pidän itseäni vähän nörttinä ja rakastan puuhata koneella, niin WordPressiä jotenkin arastelen. Turhaanko? Kiitos kun edelleen seuraat, lupaan olla pitkän lukijasuhteen arvoinen!

    • Tämä aihe on nyt liian runsas mun minuuttiaikatauluun nähden (ei pitäisi kiireessä koskaan tulla tänne), mutta sen haluan kiireessäkin sanoa että älä vaan laita blogiasi WordPressiin. En kestäisi. Kaikki sille pohjalle tehdyt blogit on mulle jotenkin vaikeasti hahmotettavia ja vaikeasti komeentoitavia.
      Siis tietenkin teet niinkuin itse haluat! Mutta mä en tykkää…

    • Liivia, toi on niiiiin totta, mä en itsekään pysty kommentoimaan mihinkään Wp-blogeihin! Miksi en??? Mä olen jotenkin luonut eri aikakausina (kivikaudella, rautakaudella, kampakaudella, mitä näitä nyt on) sinne erinäisiä tilejä ja kaikki on jotenkin ihan sekaisin.

    • Sanon nyt vain yhtä sanaa: Squarespeace 🙂
      esim: https://michaela.fi/ tai https://kerstinmartin.com/ ja lisää löytyy 🙂

      p.s. tottakai uusi blogi kunhan sä et vaan sulje tätä vanhaa niin ettei enää pääse lukemaan niitä ihania kirjotuksia, reseptejä ja huokaisemaan kuvia ja tietysti Belgian Lemmen kommentit 😀

    • Mietin sitäkin vaihtoehtoa ihan finaaliin asti, mutta tein lopulta toisen päätöksen. Mutta vanhat jutut säilyvät!

  3. Anonyymi says

    KAIKKI KIINNOSTAA!
    Ihan kaikki. Varsinkin sekoilu.
    Vanhat jutut säilytettäköön historiallisena kulttuuritekona.
    Naisen tunnot.
    Naisena Suomessa.
    Naisena maailmalla.
    Naisena hukassa.
    Mitä on naiseus?

    PS. Onko 6-vuotias tyttäreni edistyksellinen?
    Kun kysyn häneltä pehmoeläimestä tai lelusta, onko se tyttö vai poika, niin vastaus on yleisimmin TYTTÖPOIKA.
    Käsitän, että androgyyni. Tai tulevaisuuden ilmiö.

    KEEP ON ROCKING☆

    Nikadora

    • Nainen hukassa – sehän olisi mahtava nimi!
      Ja kyllä, tyttäresi on nero <3

  4. Anonyymi says

    1. Tunnisteet ja etsin vaikkapa lukuvinkkejä
    2. Tietysti
    3. Seuraan bloglovinin kautta
    4. Ruoka, taide, kirjat, matkat, koti, kaikki kulttuuriin liittyvä ja elämä ylipäätään. Ei välttämättä tässä järjestyksessä.
    5. Mitä jos kaikki menee hyvin?
    6. Tykkää.
    7. Lisään vielä kohtaan 4. kriiseilyn

  5. Ihana Hangonanna. Isolla. Ketään sun kirjat kiinnosta. Sori. Tämä ihanan (kätketty) kohkaus ja arjesta panikointi on erittäin kiinnostavaa. Villa, kaftaanit, lainakissan laiskuus, ruoka ehdottomasti. Ilman muuta säilytät kaikki vanhat. Käyn niitä itseltäni salaa välillä lukemassa. Olet ihanan epäsovinnainen ja löydät juuri ne painettavat nappulat elämässä, joita itsekin haluaisin painella. Sellaiset, mistä jotkut älähtää ja toiset hymähtää. Anna palaa Anna! Ei sun lukijat mihinkään häviä olkoon blogin uusi nimi vaikka Le sable dans l'entrejambe. Olemme kanssasi.

  6. Anonyymi says

    Hei. Yksi harvoja blogeja jota seuraan lähes päivittäin. Ihanaa pohtivaa, sekavaa, kiihkoilevaa ja poukkoilevaa naisen ja äidin elämää. Ei liikaa mainos- ja muita yhteistyöviritelmiä. Vihaan sitä kun bloggaajat muuttuvat mainostauluiksi. Luen matkajuttuja, ruokajuttuja ja ihan vain tunnelmallisia päivityksiä arjesta ja juhlasta. Vanhat jutut ehdottomasti saataville. Luen usein matkakertomuksia ja rivierafriikkinä katson vinkkejä kiinnostavista paikoista. En yleensä tykkää muutoksista ja harmittelen kun bloggaajat yhtäkkiä kyllästyvät ja muuttavat kaiken. Eli jatka samaa rataa: kohkaamista, kauneudesta nauttimista, romantisoimista, unelmoimista, itsenreflektiota. Salut, ca va? Taisi olla nimiehdotus.

    • Ihana viesti, kiitos. Saan tästä paljon tulevan suunnitteluun ja lupaan etten muutu liikaa.

  7. Anonyymi says

    1. Tärkeisiin juttuihin palaan tarvittaesda hakukentän kautta. (Kuten se yksi öljy mitä suosittelit kasvoille…)

    2. Ainakin viimeisten 5 vuoden ajalta! Olen kahlannut joskus koko blogin läpi. Ah. 🙂

    3. Avaan suoraan osoitteen ja TOIVON eteeni pompsahtavan uuden påivityksen.

    5. Vähiten kiinnostaa matkajutut, koska en itse harrasta. Mutta luen tietenkin KAIKEN. Eniten kiinnostaa arkiset asiat: sisustus (kuvia, kuvia!!!) nakkikulhot ja muut taide-esineet, kosmetiikka, pukeutuminen. Kultttuuri ja merenranta. Tyyli, jota sulta löytyy! Olet loistava roolimalli ja idoli 🙂

    5. En usko että menee. Ja täällä me kaikki ollaan, vaikka meniskin. Rohkeutta ♡

    6. Samaa mietin usein itsekin (siis omalle kohdalleni). Mut kyl kaikki tykkää. Ihan varmasti!!!

    7. Ota joku avuksi. Sääsyyt paljolta stressiltä. Ja wordpressiä uskallan suositella minäkin, atk:n apukoululainen.
    Mitä ikinä teetkin, älä katoa!! Sua tarvitaan!!! Tuollaisena kuin olet. ♥

    -Lukija landelta

    • Mä rakastan ihmisiä, jotka kahlaavat koko blogin läpi <3
      Rohkeutta tarvitsinkin, kiitos siitä toivotuksesta, ja kaikesta muustakin.

  8. Anonyymi says

    (P.S. Anteeksi kirjoitusvirheet. Kirjoitin äskeisen -ja tämänkin- sängyssä makoillen, ilman silmälaseja…)

    Piti vielä sanomani, että komppaan aiempaa kommentoijaa: se, että väkisinväännetyt yhteistyöpostaukset puuttuvat, on ihanaa! Jos kuitenkin haluat mainostaa jotain oikeasti itseäsi kiinnostavaa, hyväksyn. Pitäisihän tämäntasoisella blogilla pystyä ansaitsemaankin jotain! (Muutakin kuin arvostusta, ihailua ja palvontaa lukijoilta.)

    -Lukija landelta

    • Joku ansaintamalli ois kiva, mutta vierastan pinnisteltyjä yhteistyöpostauksia itsekin. Ja kuten tiedätte, en pysty mihinkään, mikä on pakollista, joten luulen, että rahan on tulvittava sisään jollain muulla tavalla 🙂

  9. Hei!
    Käytän arkistojakin, mutta joitain matkajuttuja olen tallentanut myös suosikeihin, että löytyy helpommin tarvittaessa. Eli niitä ja ruokaohjeita välillä haen. Joten totta kai haluan, että arkisto säilyy!
    Sivulle tulen puhelimen tai tietokoneen suosikeista.
    Kirjat kiinnostaa ehkä vähiten, mutta elämänmakuisen kirjoitustyylin ja upeiden kuvien takia seuraan.
    Et sä meistä niin vain pääse eroon, vaikka kuinka muuttaisit blogia.

    • Niin, tätä olen miettinyt monta vuotta ja siksi hylännyt suunnitelmat. Mut nyt tuntuu, etten ole ihan nahoissani tässä blogissa. En tiennytkään, että visuaalisilla seikoilla on muhun niin valtava vaikutus, mutta olo on kuin olisin väärissä vaatteissa, liian pienissä, nyppyisissä, väärän värisissä. Siksi.

  10. Anonyymi says

    Minä tykkään blogistasi ihan tällaisenaan, aiheista ja kirjoitustyylistäsi. Erikseen etsin täältä välillä kirjavinkkejä ja reseptejä. Erityisesti tykkään siitä, ettei blogisi sen laadukkuudesta huolimatta ole kaupallinen. Nykyään kun on harvinaisuutta saada kuulla blogissa kirjoittajan oma ääni ilman jatkuvia kaupallisia yhteistyö-viritelmiä. Niin virkistävää ja aitoa!
    Emma

    • Kiitos, pidän tämän mielessä uutta rakennettaessa! Ja kiitos kun tykkäät <3

  11. Anonyymi says

    Kyllä nyt puhutaan siitä nakkikulho ja kangaskassi ja muistikirja nettikaupasta! Laitat sen pystyyn samantien. Valikoimaan muistikirjoja joihin oot jo kirjoitellu jotain pientä sinne tänne. Homma alulle nyt tähän samaan syssyyn. Kirjajutut on äärimmäisen tärkeitä. Äläkä hylkää Lulua! Ruokajutut ja kuvat palvelee mua arvaas miten. Kun syön esim. pikapuuroa lautaselta tai raejuustoa purkista ja samaan aikaan katson teikäläisen ruokakuvia ja luen repseptejä, huijaan aivojani! Ne luulevat saavansa jotain gourmetjuttua. Näin tyhmä siis olen. Voisit muuten harkita jotain pysyvää Sakari Sirkkas- osiota myös. Musta tuntuu että sillä olis lukijoita! Iloista viikkoa! Annu

    • Oi joo, semmoinen kangaskassi, jossa ois Sakari Sirkkasen kuva ja teksti "Jess. Tää on Yle Puheen Politiikkaradio, mä oon Sakari Sirkkanen." (Johon mä muuten aina vastaan vastaanottimeni äärellä lempeällä äänellä "Niinhän sä oot, niinhän sä oot.")

      Toi on ovela toi ruokahuijaus, pidä toi!!

  12. Anonyymi says

    Vielä näistä blogien yhteistyökuvioista. Innostavaa on lukea siitä, miten teet elämästäsi ja arjesta nautinnollista, kaunista, tunnelmallista ja jännittävää, vaihtelevalla menestyksellä. Se tsemppaaminen onnistumisineen ja virhearvioineen on samaistuttavaa ja esimerkillistä. Kun bloggaajalla kaikki tulee tarjottimella ilmaiseksi: kosmetiikka, kengät, vaatteet, skumpat, vinkut, astiat, huonekalut, koristeet, matkat, hotellit… samastumispinta katoaa ja huomaa lukevansa brändättyä erityiselämää ja mainoskatalogia. Kaupallinen kytkykauppa-todellisuus ei ole se mitä blogilta toivon. Blogisi on ollut tässä suhteessa maltillinen ja luotettava ja siksi niin elämänmakuinen ja hauska.

    • Luulen ettei ole pelkoa ilamisesta skumpasta. Jo kuusi vuotta olen hyvin selväsanaisesti koittanut ilmoittaa, että RAKASTAN CHANELIN KAJALKYNIÄ, mutta eih, ei mitään… 🙂
      Mutta asiallisesti ottaen: tämä on yksi tärkeimpiä asioita itselleni, kiitos kun kerroit mielipiteesi <3

  13. Anonyymi says

    Anna, Anna, meille meidän jokapäiväinen blogipläjäyksemme. Ihan mistä vaan. Ja kyllä: kirjoistakin!
    Matkapostauksien aikana jää aikaa metänhoijolle, mutta rämmin kyllä niitäkin aikataulun salliessa. Meitä on moneen junaan, jotkut eivät halua kiskoille oikeastaan ollenkaan. Sori siitä.
    Mutta kun kokonaisen kirjan kirjoitat matkastasi/koistasi, sen lupaan lukea tuhantena ja yhtenä yönä. Ostankin. Kreikan matka herätti jo toiveet..
    Naisena ja insinöörinä en tuohon tekniseen puoleen ole kykenevä edes puolta sanaa sanomaan: ehkä jos naputtaa kohta 8 vuotta vanhaa atk-laitetta ja kantaa muassaan saman ikäistä nokialaista, täyttää käyttämäänsä hopeakärkistä mustekynää samalla kun kuuntelee lapsuudenaikaista putkiradiota pannukahvin poristessa liedellä (eikä ymmärrä kuin vähän autojen alustoista ja enemmän taikinan alustamisesta), kannattaakin tämä puoli jättää vihmerimmille?

    Eläpä tyttö hättäile, istu mättäälle. Hyvin kaiketi kaikki kuitenkin menee. Ja maailmankaikkeus ehkä säilyisi aikalailla raiteillaan, vaikka jokin sittenkin onnistuisiepä. Selvittiin milleniumistakin. Anna palaa! Ja Anna palaa entistä ihanampana. Olet nero. Ja ihanaanna.
    Mehtis

    • Mehtiiiis, mä teen kaikkeni, että sä pysyt mukana! "Anna palaa" ois muuten hyvä nimi… Tai "Nero"!

    • Anonyymi says

      Anna palaa, Rva Nero! (Höh, tieteski pysyn, pupukkaiseni 🙂

  14. Anonyymi says

    No niin, kun se selviskin yllättäen joulusta ilman, että taivas putosi niskaan tai hermot repesi riekaleiksi, niin se on kehittänyt itselleen tälläisen blogiuudistus- hässäkän :).

    Sitten kysymyksiin:
    kohdasta 6 en olisi mitenkään huolissani – Anna forever! – sitäpaitsi kohtaan 5 liittyen tää on ihan win-win. Jos kaikki ei menekään pieleen, me ollaan ihan, että oooh! Ja jos kaikki menekiin pieleen, niin sitten me vasta susta tykätäänkin!
    kohta 7 – tämä mua huolestuttaa kyllä pikkuisen…ja esitänkin tässä nyt digiavaruuden ja internet- universiumin haltijoille hartaan toiveen, älä please deletoi blogia ja bloginpitäjää olipa nimi ja visuaalinen ilme mikä tahansa ja vielä please, please, please, anna mun löytää siihen uuteen hienoon blogiin, vaikken kerta kaikkiaan jaksakaan liittyä bloglivingeihin, instragrammeihin.

    Loppuun vielä mummolta peritty kannustus – "aina se jotenkin menee"!

    Belgian Lempi

    • Sä oot NIIN oikeassa. Selvittyäni joulusta elämäni oli hetken aikaa tyyntä ja mukavaa, joten olihan se pistettävä sekaisin. Nyt mä olen taas ihan GRAAAAH tän blogikriisin kourissa. Mä oon pöpi… en tietysti yhtä pöpi kuin mutsini, mutta pöpi kuitenkin.
      Toi jotenkin rauhoitti mua, että jos kaikki menee pieleen, niin te vaan tykkäätte entistä enemmän. Sillä niinhän se usein on, sellainen jatkuva onnistumisesta toiseen leijailu on helvetin ärsyttävää ja boring.

      Ja toi: AINA SE JOTENKIN MENEE – sen mä kirjoitan mun 2017 Matisse-kalenterini ensilehdelle <3

  15. Leenamari says

    1. käyttämäni: Hanko, Look like Lou, Luvussa juuri nyt, Taiteilijaresidenssi, nämä ainakin
    2. Haluan että säilyvät, en ole vielä ehtinyt lukemaan kaikkea!
    3. Sun blogi on mulla ns. kirjanmerkkinä. Facea en seuraa, instaa kylläkin.
    4. Miksi luen, taitaa olla jo kaikki sanottu aikaisemmissa kommenteissa. Samaistun, olen 45v. ja kaikenlaista kriisiä ilmaantuu ja täältä saa vertaistukea. Eniten kiinnostaa matkat, kirjat, riennot, ruoka ja elämä.
    5. Ei mene pieleen.
    6. Sorry Anna, en usko sun olevan niin taitava tässä muutoksessa että kukaan ei tykkäis 😉
    7. Tää on mahdollista, mun työkaveri on mestari delete-näpin kanssa…
    Lyhyet vastaukset, mutta en keksinyt oikein enää mitään mitä ei olisi jo sanottu! Kiitos blogistasi Anna!
    -Leenamari

    • Kiitos Leenamari, ihanaa että kommentoit! Tykkään jotenkin jo nyt tosta sun työkaverista.

  16. Reseptien on säilyttävä! Käytän blogiasi siis usein ihan keittokirjana!!

  17. Anonyymi says

    1&2: Säilytä arkistot. Oon joskus ainakin etsinyt jotain matkatietoa. Mutta vaikken käyttäisikään, kannatan silti aina kaikenlaisten arkistojen säilyttämistä!
    3: En ihan tarkalleen tiedä. Mistä sattuu? Joten Belgian Lempiä kompaten: pliis ohjeista ja informoi jotenkin meidät harhailevat bloglovingittomatkin sinne uuteen blogiin.
    4: Mä lukisin mieluusti enemmänkin kirjoista. Muistikirjatkin käy oikein hyvin.
    5&6&7: Kaikki menee hyvin! Seiskakin, en usko sun pystyvän poistamaan itseäsi fyysisesti, ainakaan vielä, maapallolta pelkästään tietokoneen ja älypuhelimen avulla. Oletettavasti et käytä blogin uudistamiseen teräaseita tai avaruusrakettia.
    Hyvää, stressitöntä uudistusta!
    Sanna

    • Kiitos Sanna! Teräaseetkin ovat käyneet mielessä, miksi mä ryhdyin tähän???!!! 😀

  18. Siis kirjat!! Tottakai kirjat! Blogin olen kahlannut läpi moneen kertaan mutta erityisesti kaikki kirjoihin liittyvät jutut – ees taas ja vielä uudestaan! Mullahan on ihan oma Kirjatoukka lukulista kalenterissa, siis lupaa etteivät kirjat katoa!
    Ja mä rakastan sitä, ettet ole kaupallinen. Siis jos jostain tykkäät, siitä on kiva lukea mutta nämä yhteistyössä tuon ja tuon kanssa, ne vievät hengen ja sielun parhaistakin blogeista. Mutta sen sijaan sun oma kauppa – sehän ois ihan taivas! Joo joo, vihot ja kassit ja kaikki!
    Huh, ei pitäis ikinä kommentoida puhelimella mutta ei näin tärkeää asiaa voi jättää väliinkään! Vielä yksi huutomerkki, !
    -inka

    • Ihana ihana kommentti, kiitos Inka! <3 Kirjat pysyvät, sitä just tarkoitin, että vaikka kukaan ei lukis, niin niistä tullaan ikuisesti fiilistelemään. Se on niin suuri onni, etten ole minkään portaalin alla enkä mitenkään mistään klikkauksista riippuvainen, voin kirjoitella omia omituisia juttujani ilman paineita <3

  19. Kirjat,matkat,ruoka,meri,ihan kaikki.
    Blogisi on virkistävä ehkä juuri siksi,että välillä kaikki on ihanasti sekaisin ja vähän vinksin vonksin,että älä nyt liian fiiniksi muutu.
    Visuaalisuus on kyllä tärkeää,mutta täällä luen myös aina tekstit ja usein sen muisti kirjan kanssa.

    • Liiasta fiiniydestä ei liene pelkoa vaikka kuinka yrittäisin. Olen siihen liian laiska 🙂
      Ja tekstit pysyvät ennallaan, pidä kynä teroitettuna!

  20. Kirjat,matkat,ruoka,meri,ihan kaikki.
    Blogisi on virkistävä ehkä juuri siksi,että välillä kaikki on ihanasti sekaisin ja vähän vinksin vonksin,että älä nyt liian fiiniksi muutu.
    Visuaalisuus on kyllä tärkeää,mutta täällä luen myös aina tekstit ja usein sen muisti kirjan kanssa.

  21. Leenamari says

    Kommentoin taas, kirjat-kirjat-kirjat, sulta saa loistavia lukuvinkkejä. Hain eilen kirjastosta Tervetuloa Ikävän. Ikävä ei tullut, tuli tuska kun kirja vaikuttaa sellaiselta että se pitäisi säästää kesään ja lukea lomalla. Jotkut kirjat vain ovat sellaisia, kesäkirjoja. En vain malttaisi koska se vetää puoleensa niin kovin. Pohdin asiaa ääneen tyttäreni (11v) kanssa ja hän sanoi osuvasti: "äiti, luet sen nyt, saatat vaikka unohtaa sen etkä sitten tule lukeneeksi sitä ollenkaan". Ehkä mä luen sen kesällä uudestaan!

    • Se on kyllä aika kesäkirja… sopii luettavaksi olkihatun alla, roseeviinilasi käden ulottuvilla… MUTTA: tyttäresi on aivan oikeassa, kirja kannattaa aina lukea kun se on käsillä, olisi aivan kamalaa, jos sitten kesällä olisi jo unohtanut koko jutun. Eli mielummin kesäkirja talvella kuin ei kesäkirjaa koskaan 🙂
      (Sitä paitsi se tekee mieli kyllä lukea sitten monta kertaa uudestaan tulevina vuosina, kenties kesinäkin.)

  22. Kaiken hyvän ja elävän kuuluukin uudistua, on ihan okei luoda silloin tällöin nahkansa tai pudottaa sarvensa tai vaihtaa talvikarva kevätkarvaan ja kiiltää entistä ehompana, ehkä joku ei tykkää uudesta ja joku toinen suorastaan rakastaa, mitä sitten. Mutta ei mitään wordpressiä kiitos. Ja sekin vielä, että on kiva, kun blogitekstejä on sivulla useita, vihaan sitä jatkuvaa klikkailua ja sivun latautumista, mikä tosi monissa blogeissa hankaloittaa lukemista, kun sivulla on vain yksi tai kaksi tekstiä.
    Tällä blogilla on hyvin inspiroiva vaikutus, sisälsi se mitä tahansa. Kaikki muu onkin sanottu jo ylempänä, pääasia että jatkat, ei muulla väliä.

    • Apua apua miksei sitä WordPressiä? Kertokaa? Liivian kanssa yllä pohdin WP-kommentointia, minäkin olen kokenut sen vaikeaksi, mutta siihen on kuulemma ratkaisuja. Minäkin tykkään, että tekstit juoksevat suoraan alekkain, ei read more-nappuloita tai muita veivauksia. Ja joo, useampi juttu samalla sivulla. Tosin nyt kun voi tehdä ihan mitä vaan, meinaa iskeä ahneus ja huomaa haalivansa kaikenlaisia erikoisia virityksiä ihan silkasta innostuksesta. Miten mä selviän järjissäni tästä… 😀

    • Anonyymi says

      Minä taas olen WordPressin puolella. Minusta se on selkeä, sekä visuaalisesti että käyttöjärjestelmältään, enkä ole huomannut viestienkään katoavan, mutta sähköpostin kommentoija joutuu kyllä antamaan. Bloggerissa tulee se ärsyttävä "hei me seurataan sua ja sun algorytmejä tms." tohon yläpalkkiin joka ikinen kerta kun avaa uuden sivun.
      WP:n miinuspuolia tekijän kannalta on, että ilmaisversion widgetvalikoima on aika suppea. Eli siinä mielessä Blogger on parempi. Toisaalta Blogger kuuluu Google-perheeseen, jota periaatteessa vastustan. WP:llä on anarkistisempi ote, mistä pidän. Niin ja jos ottaa wp.orgin, on taas vapaampi tekemään mitä ikinä haluaa, mutta joutuu toisaalta pitämään huolta päivityksistä, suojauksesta ja sellaisesta. Ja maksaahan se toki jotakin.
      Eli kaikella on puolensa. Onnea päätöksiin!

  23. Lennä, lennä – anna mennä, ihana Anna! Putiikki – joo! WordPress – mulle käy! Uusi nimi – mikä ettei? Mitäkö haluan? Kaikkea mitä ennenkin! Ja lisää Annaa! Podcasteja – lyhyitä vinkkauksia äänelläsi kaikesta ihanasta (tykkään sun äänestäsi)… Miksei videoitakin. Minä kestän hyvin kaupallisuudenkin. Pitäähän loistavan sisällöntuottajan saada korvausta työstään ja luotan yhteistyökuvioiden suhteen näkemyksiisi, ymmärrykseesi ja suhteellisuudentajuusi. Mä muuten tulen blogiin aina Facebookin kautta ja seuraan aktiivisesti myös FB:n ekstroja. Niin ja Instagramia myös.

    Tuskin maltan odottaa kaikkea!!! Puss! <3

  24. Liputan arkistojen säilymisen puolesta ja luen menemällä suoraan blogin sivulle. Mulle blogeissa on oikeestaan kyse siitä ihmisestä siellä taustalla, joten ei ole niinkään tärkeää mistä minä haluan lukea, vaan että kirjoittaja kirjoittaa siitä mistä haluaa. Siis että vaikka en itse niin valtavasti välittäisi villoista Ranskassa, niin on mielenkiintosta kahtella, että ai tuommosia ranskavillaihmisiäkin on olemassa :). Tiedän ainakin yhden lempiblogini, joka on mielestäni kärsinyt ammattimaistumisen ja suosion myötä siitä, että sisällöstä on tullut jotenkin laskelmoivampaa ja yleisön mielipidettä kyselevää. Tarkoitan vain sitä, että se persoona siellä taustalla ja sen läpi kuuluminen on minusta tärkeintä, silloin bloggaaja tavoittaa jotain mussa ja silleen…Eli tsempiksi halusin sanoa tään, rohkeesti sitä kohti mikä tuntuu hyvältä 🙂

    • Lupaathan sanoa mulle suoraan, jos rupean kuulostamaan laskelmoivalta. Toivottavasti osaan tulevaisuudessakin tavoittaa teidät, mulla on kaikkien aikojen parhaat lukijat. Suurkiitos tsempistä <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.