Month: syyskuu 2013

Maanantai-illan aikamatka

Voi miten ihana maanantai-ilta meille tulikaan! Poika löysi kirjastosta dvd-levyllisen vuoden 1910 tulvivaa Pariisia, oopperan kummitusta, kaunottaria ja hirviöitä sekä Vanessa Paradis’n elokuvamusiikkia. Kaunista, kaunista! Elokuvan suomenkielinen nimi on Kaunotar ja Monsteri- Seikkailu Pariisissa. Muista katsoa elokuva ihan loppuun saakka, ohi lopputekstienkin. Sitten käyt leffan virallisella sivustolla ja poimit talteen kartan, jossa elokuvan kohtauspaikat on merkitty ja esitelty. Mä olen ihan fiiliksissä! Elokuvan vetävä tunnusbiisi ”La Seine” tässä teille kahteen kertaan klikattavaksi, ensin Vanessan ja muun kaartin omilla kasvoilla, ja sitten ihan se animaatioversio.

Into ja himo

Kenties luulitte, että viikonloppuni meni vain lihapullia pyöritellen? Ehei,ei suinkaan! Vaikka itsekin, nyt laiskan sunnuntain laiskana iltana ajattelen, etten ole tehnyt sitten yhtikäs mitään ja huokailinkin Herra Kameralle olevani maailman laiskin ihminen, niin tarkastellaanpa hieman tilannetta: Perjantaina Herra Kamera isännöi tärkeitä vieraita, ja katoin heille studiolle lounaan. Itse luikin alta pois ja kävin salaatilla Café Regatassa, jossa ihmettelin (ihailin, kai kadehdinkin) ruotsalaisten bloggareiden lehtiä Egoboost ja Styleby. Mitä hemmettiä noilla naapurin siskoilla on juomavedessä, mahtava meininki! (No, Egoboost ei taida enää olla alkuperäisissä käsissä, mutta silti!) Perjantaina me myös heittäydyimme illemmalla Cyrano de Bergeracin maailmaan elokuvaillassa. Kristiina M., joka toimi esittelijänä, oli penkonut meille lukuisia klippejä teatteri- ja elokuvaversioista ja kertoi niin värikkäästi Cyranosta ja kaikista häntä näytelleistä, että teki mieli vetää röyhelöt kaulaan ja miekkailla hiukan itsekin, nokkelasti sanaillen. Sen sijaan nautiskelimme kuitenkin illallisen Ravintola Makasiinissa mitä hurmaavimmassa seurassa. Kaiken nauramisen ja puheenporinan jälkeen kuulimme lopuksi huikean elämäntarinan, oikean selviytymistarinan… elämä on ihmeellistä. Eräät olivat kuulemma tanssineet vielä aamuun asti, mutta todistajien läsnäollessa vakuutan, että Kirjatoukka meni valitettavan ajoissa nukkumaan 🙂 Lauantaina kierreltiin kaupoissa, …

Lihapullapäivät

Lihapullaviikonloppu. Lauantaiaamu torilla meinaa koitua kohtaloksi, kun silmät söisivät ja kädet koriin kahmisivat enemmän kuin napa koskaan voi vetää. Olin olevinani maltillinen ja otin vain pulleroisten tykötarpeita tällä kertaa, ja muutaman tomaatin ihan muuten vaan. Kokeilimme paria uutta juttua lihapulla-showssa. Laitoimme mm. kuivattua sipulirouhetta jauhelihataikinaan. Toimii! Dijonia lusikoitiin joukkoon myös ihan reilusti. Keksin puolivahingossa sellaisen jekun, että kun lihapullia on paistettavana yli satakunta, niin uunissa ne tulevat kätevästi, nopeasti ja käryttömästi, ja sitten valmiit pullat voi voissa paistaa ja kauniiksi ruskettaa aina sen verran ja sitä mukaa kun kulloiseenkin kattaukseen tarvitaan. Peruskermakastikkeeseen lisäsin Cantadouta, piparjuurituorejuustoa, ja se se vasta oli tooooodella hyvää. Lauantaina söimme lihapullat kukkakaalimuussin kera (kukkakaalia, keitinvettä, suolaa, voita, muskottipähkinää) ja tänään jatkoimme muussia perunoilla ja lämpöisellä maitotilkalla. Peruna-kukkakaalimuussi oli ihanan maukasta, yhdistelmänä parempi kuin kumpikaan yksin. Muussissa merisuolahiutalevoi (esim. ranskalainen President) tekee hyvän säväyksen. Ruusukaalit, puolukkasurvos ja etikkakurkut tietysti istuvat nätisti lautasen reunalle aina kun on tämmöisistä skandinaavisista lihapullista kysymys! Päivän kirja, jolla ei ole mitään tekemistä lihapullien kanssa: Suvi Ahola, Sivumakuja – Kirjallisesta keittiöstäni (WSOY).

Luvussa juuri nyt eli Kun silmäni mä auki saan

Kun silmäni mä auki saan ja sinut siinä nään… Piti vallan nostaa jakkara sängyn viereen, kun yöpöydälle ei enää mahdu. Nautin suuresti Merete Mazzarellan tavasta kirjoittaa. Oikein hykertelen, kun saan käsiini uutta luettavaa häneltä. Nyt luen rinnakkain Mazzarellan uusinta kirjaa Elämä sanoiksi, Knausgårdin kolmatta ja Austerin & Coetzeen kirjeenvaihtoa Tässä ja Nyt – Kirjeitä ystävyydestä. Näissä kirjoissa on tietysti punainen lanka: Mazzarella kirjoittaa siitä, miten elämäänsä voi purkaa kirjallisuudeksi. Herrat A & C käyvät kirjeenvaihtoa elämästä ja kirjoittamisestakin. Mazzarella käsittelee uunituoreessaan paljon lapsuutta, lapsuudesta kertomista. Knausgårdin Taisteluni-sarjan kolmas osa sijoittuu lapsuus- ja nuoruusvuosiin. Huomaan, että minua ei juurikaan kiinnosta lapsuus. Paljon elämäkertoja koluavana olen ottanut tavakseni pyyhkäistä tunnontuskitta lapsuusvuosien ohi. Siispä myönnän nyt ääneen, etten ole oikeastaan lukenut Knausgårdin kolmatta, vaan vain selaillut sitä, poimin otteen sieltä ja toisen täältä, ja luin alun ja lopun. Annan itselleni luvan tähän, sillä siinä missä olen perinyt isältäni taipumuksen mennä metsään juhlakengissä, on tämä kirjallisten lapsuuskohtausten yli hyppääminen ilmeisesti geneettisesti siirtynyt minuun äitini puolelta. Tunnustimme tämän lukusyntimme toisillemme vasta hiljattain. Lapsuus on toki tärkeää aikaa ihmisen kehityksen kannalta, …

Tyylillä

Päivän tyylilyyli on Meryl Streep elokuvassa Falling in Love (1984). Kaulukset, vyötetyt mekot, salmiakkiruudulliset pitkät villatakit ja runsaat takit ja kimonot… Ja kuinka ajankohtaisilta näyttävätkään Merylin, eli elokuvan Mollyn raitapaita, hulmuava maksihame, leveä huivi ja säkkimäinen, nahkahihnainen niiniveska. Très cool. Katso vaikka trailerista, kohdasta 0:35. Päivän kirjakauppa (jossa elokuvan rakastavaiset tapaavat): Rizzoli, New York.

September Song

Ajatella. Syyskuun loppupuoli, ja ilta on vielä lämmin kuin vuohen huokaus. On pehmeämpää, lempeämpää kuin vaikkapa heinäkuun puolessa välissä, kun länsituuli puhalsi rivakkana, sekoitti meren ja viilensi niemennokkamme. Uimavedetkin ovat olleet nyt lämpöisempiä, kuulemma 16-17 astetta! Istuimme illallisen jälkeen pitkän tovin sirkusvalojemme alla. Yksi rappusilla läppäri sylissä, pari pelasi otsalampun valossa kuulaa. Vespaa korjattiin, omenoita pureskeltiin laiskasti, ja me kyökkipiiat nostettiin malja itsellemme hyvin onnistuneista pöperöistä. Klaani oli jälleen kerran huolella ruokittu. Ja kaikki olivat vielä sovussa! Soitimmeko me musiikkiakin? Ainakin kuulen päässäni Woody Allen Movie Music cd:n sulosäveliä…

Reippaat sienestäjät

Mama Bellevuen rantatiellä on pilvisenä syyspäivänä sellainen sävymaailma, jonka haluaisin vangita pulloon. Rannan heinän hopeanvihreä, meren siniharmaa, joka välkkää välillä smaragdiin, taivaan sadat siveltimenvedot tummasta laventelista puhtaanpyykinvalkoisiin pilviin. Hiekka on tuhansia erivärisiä pisteitä, muistoja graniitista. Männyn rungot näyttävät ihan erilaisilta kuin auringossa. Poika täytti vuosia viikonloppuna, ja sai lahjaksi erätarvikkeita. Olisi tuommoinen metsäsetti ihan tarpeen eräille muillekin, terveisin Nimim. ”Ballerinoissa mättähältä mättähälle käy”. Mutta se kuulkaa kulkee näköjään suvussa tämäkin tauti, katsokaa vaikka isäni sienestyskenkiä…

Viikonlopun (kuva)satoa

Äiti tuo tuliaisia Aina kannattaa avata suunsa! Etsi kuvasta pahvitötteröstä tehty Elvis… Poju opettaa sienitunnistusta Jos kaivelee luuristani kuvia, saattaa saada sellaisen käsityksen, että pääasiassa vain teen ruokaa tai syön sitä. Ja se on aivan oikea käsitys. Ainakin nyt viikonloppuna. Kun Kirjatoukan vanhemmat laskeutuvat Hankoon, alkaa aina vimmattu kokkaaminen. Tuo suuri sienisaalis, se on ystävän tuomaa, mutta löydettiin mekin muutama tatti Bellevuen rantatieltä, pyörämatkalla Neljän Tuulen Tuvalle. Lisäksi Kirjatoukan äiti toi mustatorvisieniä, joista syntyi huikean hyvä sunnuntaipasta. Jaan reseptin myöhemmin. Lauantain menu: Tryffeliöljyllä silattua sienikeittoa (resepti täällä). Salaatti rucolasta, porkkanaraasteesta, fenkolilastuista ja Dijon-marinoiduista punasipulirenkaista. Ranskalaisia kananpoikia portviinikastikkeessa, kera ruusukaalien ja kullankeltaisten nauriskuutioiden. Mummon ja Elsan jälkiruokaherkkua (Domino-keksejä! Voita! Kermaa! Crème Fraichea!) Päivän resepti: Taleggio-juustoa uunissa Siivuta nopean uunituksen kestäville annoslautasille Taleggio-juustoa (luomu). Kietaise juuston ylle kiemura hunajaa ja riivi tuoretta timjamia päälle.Laita uuniin grillivastuksen alle kunnes juusto sulaa, kuplahtaa ja pinta hiukan ruskistuu.Tarjoile paahdettujen maalaisleipä-krutonkien kera.

Syys

”Skynda dig älskade, skynda att älska, dagarna mörkna minut för minut, tänd våra ljus, det är nära till natten, snart är den blommande sommarn slut.” – Höstvisan –Tove Jansson

Mamma mia

Lauantaiaamu valkenee aurinkoisena täällä Hangossa, mutta viikolla on ollut ihanan sateista ja harmaata. Pata on palannut tulelle, lasiin soljuu punaviiniä ja aamukahvilla poltellaan jo kynttilöitä. Ilmojen viiletessä ihmispolo kaipaa lämmintä ja muhevaa ruokaa. Yhtenä päivänä tein pintopavuista muhevan chilin, ja toisena hauduttelin tuntikausia ragùa, alla Bolognese. Minulla ja varsisellerillä on meneillään pieni, kiihkeä suhde. Tänään Kirjatoukan mamma tipahtaa Hankoon, ja tuo tullessaan ainakin ranskalaisia kananpoikia, Taleggio-juustoa ja pellavaisia tyynyliinoja. Kaunista ja herkullista viikonloppua teillekin, ystäväiset!