Month: elokuu 2012

Toffeeta ja maitokahvia, kurkumaa ja munakoisoa

Kirjatoukka ja Herra Kamera lähtevät nyt pariksi päiväksi rilluttelemaan Helsinkiin. Jätän teidät katselemaan näitä kauniita sävyjä, jotka ainakin meikäläistä inspiroivat syksyn garderoobia valittaessa. Ostoslistalla on farkut, kaksi villatakkia (musta ja maitokahvin värinen), pari huivia, kengät, Chanelin rajauskynä, Clarinsin Éclat du Jour- meikinpoistogeeli, lapsille marinièret ja villatakit… Mutta älkää kertoo tätä Herra Kameralle, hän luulee, että menemme vain nauttimaan toistemme seurasta ja elämään kuunvalolla… Aion myös kipittää Korkeavuorenkatua ylös ja alas ja käydä ainakin Kämpän alessa, ja kiittämässä S.A.L.I.n Tuulaa eräästä (täysin laillisesta) kuriiripalvelusta. Kuvissa, muun muassa:Costume, joka ei kylläkään saanut Kirjatoukkaa kuumaksi, ja Ruotsin Elle, joka sai.Lontoon Belgraves– hotellin aulaHollister Hovey, Heirloom Modern– kirjaReal Academia Espanola’n kirjastoMaalitahrittu laukku, James Nares for CoachElsan kännykkäkuori, Zazzle Viimeinen kuva kertoo siitä, miten ihanaa on mennä, jotta voi tulla kotiin <3

Pariisin hotellit, osa 5

Le Robinet d’Or on Pariisin uusia tulokkaita. Tänä kesänä avautunut hotelli sijaitsee loistomestoilla lähellä Canal Saint-Martinia. Kohtuullisen hinnoittelun (katso tarjoukset!) ja kauniiden ja siistien huoneiden lisäksi kiitosta on saanut hotellin ravintola, joka kuulemma vetää puoleensa myös paikallisia. Hyvä merkki. Miten olisi sunnuntaibrunssi kulman bobojen kanssa? Te, jotka tiedätte Kirjatoukan kodin eli tiilirotiskon historian, ymmärrätte kuumotukseni, kun kerron, että hotelli on entinen tehdasrakennus (hanoja, eli robinets!). Betonia, vanhoja lankkulattioita, sinkkitiskejä, uutta ja vanhaa suloisesti sekaisin… Jep, huone on jo varattu. Le Robinet d’Or7, Rue Eugene VarlinParis

Resepti maisemakuvien varjossa

  Tuo yksi ei ihan hevillä uimareissuistaan luovu. Eilen illalla kehitimme nälkäisinä korttelikierroksen jälkeen vahingossa loistavan reseptin. Auberginepizza: Leikkaa 2-3 munakoisoa kiekoiksi ja levitä ne leivinpaperin päälle uunipellille. Roiski päälle suolaa ja oliiviöljyä. Tuikkaa uuniin n. 20 minuutiksi, kunnes kauniisti ruskistuvat. Sillä aikaa tee tomaattikastike kahdesta purkista Muttin yrteillä maustettua tomaattimurskaa, 4 valkosipulinkynnestä, tilkasta viiniä, reilusta sipulisilppukeosta, kuivatuista yrteistä, yhdestä punaisesta chilistä rinkuloina, parista laakerinlehdestä, huikasta oliiviöljyä. Suolaa ja pippuria, tietysti. Anna porpottaa tulella samettiseksi. Laitoimmekohan me kanelia myös aavistuksen? Paista valkosipulin kera (herkku)sieniä pannulla, mausta persiljalla, suolalla ja mustapippurilla. Kun ruskettuneet munakoisot ovat uunista ulos, levitä pehmeä ja kokoonkeittynyt tomaattikastike munakoisomaton päälle. Lisää myös sienet. Revi päälle ainakin kaksi mollukkaa hyvää mozzarellaa ja paista uunissa kunnes juusto on valuvaa ja paikoin saanut väriäkin. Tarjoa rucola-röykkiön ja etikkaisen tomaatti-sipulisalsan kera. Nauti viikonlopulta jääneen hyvän punaviinitilkan ja armaasi kanssa, kunnes olette niin onnellisia kaikesta hyvästä, että varaatte hetken huumassa marraskuuksi Pariisin-matkan vain teille kahdelle. Luulin, että ruoasta eli vuoasta riittäisi seuraavaksikin päiväksi, mutta ei. Kaikki meni, eikä piisannutkaan. Edes kuvaa emme ehtineet ahnailta suilta ottaa. — …

Puuta ja villaa

Sunnuntain ostoksia. Markkinoilta puukapustoja ja -lastoja, ja tuo pieni kupera on sokerilusikka. Ditt & Datt’ista afrikkalainen villahuopa, ihan täydellinen vierastalomme värimaailmaan. Kiitos Ziwani. Niin, Mannerheim ja Afrikka yhdistyvät nyt ”Taiteilijaresidenssissäkin”, ajan hengen mukaan. Tuo klaffipöytä on nimittäin kuulunut aikoinaan Mannerheimin räätälille! Iso, ruskea maljakko on mummoni aikoinaan häälahjaksi saama, 1940-luvulta. Valokuvataulut Herra Kameran tuotantoa (alumiini). Pellavalakanat ja oviverho, H&M Home. Keramiikkakulhot hankolaisen Eine Tannerin ja luuvartiset salaattiottimet keittiökauppa Mixannasta. Matka-arkku Villa Hima. Vierastalossa on myös uudet tuolit!

Ystäväni pelmeni

Sunnuntaina sitten huilittiin, syötiin pelmeneitä ja lojuttiin lehtipinon kanssa hellemäisesti helottavassa auringossa. Pieni kierros kiepahdettiin tosin markkinoilla Itäsatamassa, ja ostoksilla Ditt & Datt’issa. Niistä lisää myöhemmin. Täydellinen viikonloppu!

Taivahan tulet

Lauantaina vietettiin rannikolla Muinaistulien Yötä. Hangossa voi valita monen kokon väliltä, me suuntasimme Kappelisatamaan, kuten sadat muutkin iloiset seurueet. Pakkasimme autoon pöydän, penkin, kaksi tuolia, lyhtyjä, viisi lasta ja eväät. Kokko syttyi, poukama oli kuin sadusta, laului kaikui, ja ilotulitus kruunasi illan. Vastarannalle syttyi tuikkumeri. Pitkissä pöydissä naurettiin, lapset juoksivat puiden lomassa, elleivät sitten nukahtaneet nurmikolle, kuten eräs suurisilmäinen keijukainen. Ajelimme kotiin, purimme auton, peittelimme lapset sänkyihinsä ja olimme hyvin tyytyväisiä kahteen valvottuun iltaamme. Ei näitä elokuun öitä voi hukata, ei vain voi.

Rapuja ja lyhäreitä

Perjantai-iltana tälläydyimme kynttilöiden peittämistä kiviseinistä tunnettuun makasiiniravintolaan Origoon ravuille. Menumme koostui charcuterie-lautasesta (erilaisia leikkeleitä ja pateeta), kymmenestä ravusta tykötarpeineen ja samppanjasorbetista. Niin, niin hyvää! Illallisen jälkeen oli lyhytelokuvien vuoro. Väkeä valui pikkuhiljaa paikalle tuoli kainalossa. Piknik-koreja purettiin filteille, ”skål” sanoi joku, pimeys putosi, tähdet syttyivät. Valkokankaalle heittäytyi ensimmäinen liidunvalkoinen valonsäde. Vielä yhdentoista aikaan, kun hiivimme kotiin, ilma oli lämmintä ja sametinpehmeää. Pssst: Hangon Elokuvajuhlat 18.-21.10.!

Tuliaisia

Herra Kamera on hirveän hyvä ostamaan lahjoja. Tässä keikkareissun tuliaisia, niinkin kaukaa kuin Helsingistä. Kotiväki kiittää! Tuliaiset: Korjaamon kirjakauppa

Pieni Kirjailta

Kirjatoukka luki eilen aamulla Hesaria, ja koki karvaita kateuden tunteita. Helsingissä Taiteiden Yö sitä, Kirjojen Yö tätä, kaikkea kivaa. Siispä oma rinnakkaistapahtuma pystyyn. Saman illan avoimien ovien festari, ”Pieni Kirjailta”, näytti tältä, kuulosti Billie Holidaylta ja Selah Suelta, ja maistui ranskalaisilta juustoilta, viherpippuripateelta ja ruislastuilta. Keskustelimme mm. Kyllikki Villasta, Proustista, siitä, saako kirjan sivuja taittaa (saa, jos kirja on oma), kirjoittaako kukaan enää marginaaleihin (Kirjatoukka ainakin keittokirjoihin), kuinka monta kirjapiiriläistä on sopiva määrä ja kuuluuko lainattu pokkari palauttaa, vai onko pokkari aina liikkuvaa tavaraa. (Kirjatoukka ei pysty jättämään lukemiaan lehtiä saati kirjoja hotellien tai lentokenttien vaihtopisteisiin, ei vain pysty. Ja meinasi tukehtua, kun eräs ystävä vaellusmatkoillaan kertoi repivänsä luetut sivut sitä mukaa pois, painolastin keventämiseksi.) Kiitos pienelle, mutta omistautuneelle vierasjoukolle!