Month: huhtikuu 2012

Älä tule paha päivä

Eilisestä oli kovaa vauhtia tulossa kurja päivä. Satoi kuin saavista kaataen, pilvet roikkuivat polvien korkeudella ja kaikki mieltä myöten oli mustaa ja pimeää; olin riidellyt poissaolevan Herra Kameran kanssa. Pyöräilin hakemaan pojua koulusta, reidet kastuivat ensimmäisinä, sitten koko Kirjatoukka. Huusin ja kirosin niskaan valuvaa taivasta, sade suusta pirskoen, vihasin hetken koko tätä Siperiaa, ja ajattelin, että Ranskassa olisi jo lämmin. Koulun pihalta löytyi pipopää-poika, takki auki, liian isot lenkkarit jalassa. Kotimatkalla tiputin puhelimeni vesilätäkköön ja poika kaatui ohjaustangon yli märälle asfaltille. Minä nyyhkytin hupun reunaan omaa lohduttomuuttani, hän pyyhki pieniä verisiä nyrkkejään paidanhelmaani. Ruokakaupassa kahmin sylin täydeltä värikkäitä vihanneksia koriin. Kotiin (vihdoin) päästyämme alkoi vimmattu pilkkominen ja huumaava tuoksu levisi taloon. Kasvis-fajitat eli ruokaa, joka kaunistaa: Paprikahöystö: 5 isoa paprikaa (minulla oli 2 punaista, 2 keltaista, 1 vihreä) 3 isoa sipulia 3 valkosipulinkynttä 2 punaista chiliä Paista pannulla nopeasti, tilkassa öljyä. Mausta kuminalla, suolalla ja pippurilla. Papukastike: 2 säilyketölkillistä valkoisia papuja tomaattikastikkeessa Pari purkkia muita (ei liotettavia) papuja, Go Green’in käyttövalmiit ovat hyviä! Kuumenna kattilassa. Mausteeksi valmista fajita-mausteseosta pari pussia sekä ropsahdus cayennepippuria. Anna muhitella …

Vieno kirjatoive Kirjojen Keijulle

Upea sarjakuvataiteilija Catel Muller piirsi pari vuotta sitten Kiki-kirjaan pyynnöstäni omistus”kirjoituksen” Herra Kameralle. Siis kaikki tuo mitä näet kirjan otsikon alla, syntyi pienen pöydän nurkalla, muutamassa minuutissa, lempeästi hymyillen. Eikö olekin hienoa! Kiki de Montparnasse on lumoava teos, kokonaisen aikakauden kuva, leikkisä ja traaginen, eroottinen ja raadollinen. Nyt Kikin parivaljakko Catel ja Bocquet ovat luoneet iloksemme uuden albumin ”Olympe De Gouges”. Olympe-parka menetti päänsä vuonna 1793 feminististen, julkeiksi tuomittujen kirjoitustensa vuoksi. Näytelmiä, romaaneja, poliittisia kirjoituksia ja artikkeleita kirjoittanut peloton nainen herää henkiin melkoisena tienraivaajana ja humanistina, joka edisti naisten ja vähemmistöjen asemaa oman kohtalonsa kannalta hyvin väärään aikaan… Siispä, tänä Kirjan & Ruusun päivänä, en haluaisi ruusuja, vaan tämän kirjan. (Keskimmäisen kuvan laitoin mukaan herkkupalaksi ja inspiraatioksi. Siinä on Kikin innoittama menukokonaisuus vaihtoehtoineen, josta voi poimia ideoita omiin kekkereihinsä. Tutustu ihmeessä myös Catel’in blogiin, se on täynnä hurmaavia kuvituksia matkan varrelta. Katso mm. Moleskin-sivut… Oih!)

Sono italiano

Rakkaita ystäviä kylässä, pitkästä aikaa. Vaikka asumme lähekkäin, emme ehdi tapaaman kyllin usein. Nyt kuitenkin osuivat aikataulut yksiin. Pyysin Hangon viinikaupassa, että jos Herra Se ja Se näyttäytyy pohtivaisena paikalla, voitteko ystävällisesti ilmoittaa, että meillä on tänään italialainen ilta. Pienen kaupungin iloja; viesti oli toimitettu perille! Alkupaloiksi napostelimme kahta erilaista italialaista makkaraa, oliiveja, paahdettuja kurpitsansiemeniä ja sillä hernepyreellä sipaistuja paahdettuja leipäsiä, kera Proseccon ja puhetulvan. Pääruoaksi mustatorvisienirisottoa:Kuullota voissa salottisipulisilppua, sekä valkosipulia. Lisää risottoriisi, lämmitä sekin läpikuultavaksi. Lorauta kattilanpohjalle reilu maitolasillinen valkoviiniä, ja anna sen haihtua. Samaan aikaan taaimmaisella levyllä kihisee hyvä kasvis- tai kanaliemi. Lisää nyt risottoon lientä kauhallinen kerrallaan. Maistele, tunnustele, hauduttele, lisää lientä vähän kerrallaan, mutta enemmän kuin ottaisit uskoaksesi. Lisää sienet (meillä kuivatut, sitten liotetut, käytin myös liotusliemen). Tarkista suola, lisää mustapippuria. Kun riisi on kypsähköä, risotto koostumukseltaan valuvaa, heitä kattilaan lohkare voita ja kaksi kourallista vasta raastettua parmesania. Pyöräytä, mausta persiljalla, kokoa heti annoksiksi. Tuunasimme vielä annoksiamme pöydästä löytyvillä antipastoilla, kukin mielensä mukaan. Esimerkiksi kurpitsansiemenet toimivat loistavasti! Jälkiruokana oli lapsille panna cottat ja aikuisille vadelmia ja valkosuklaata:Lämmitä kattilassa luomukermaa, ja sulata …

Lehdistökatsaus

Lauantaiaamun huumaa on saada lukea sohvannurkassa kaikki pinoiksi kasaantuneet sisustuslehdet, kuuma kardemummamaitokahvi kädessä ja manteli-appelsiinisuklaalevy polvella keikkuen. Tässä muutama kansi makupalaksi. Hollantilaiseen sisustusmakuun voit tutustua Residencen nettisivuilla.

Anopin maksaa

Herra Kamera on onnenpoika. Anoppi on kylässä, ja teki maksaa. Maksahan on ravitsevaa ja edullista. Mummon maksapihvit:Osta oikein hyvää naudan maksaa ohuina siivuina. Poista kalvot, jos niitä on.Ruskista pannulla voissa 5 isoa sipulia. Siirrä sivuun odottamaan.Ruskista maksapihvit nopeasti molemmin puolin, jälleen voissa. Mausta suolalla ja pippurilla.Nosta sipulit pihvien päälle, ja lisää 2 purkkia luomukermaa. Hauduta maut kokoon ja kerma kasaan. Tarjoile puolikkahillon, ruusukaalien ja hernepyreen kanssa. Hernepyree:Kiehauta pieni tilkka vettä kattilan pohjalla. Lisää 3 pussia pakasteherneitä, anna kiehahtaa.Kaada vesi pois, lisää herneiden joukkoon nelisen valkosipulin kynttä, ja soseuta. Sekoita joukkoon purkillinen smetanaa ja nokare voita. Mausta suolalla ja pippurilla. Nauti kuumana, mutta kokeile seuraavana päivänä myös kylmänä. Taivaallista! Herra Kamera huokaili onnesta pöydän päässä ja huomautti, että Facebook-päivityksessä täytyy olla tarkkana, ettei väitä syöneensä anopinmaksaa… Meillä oli myös toinen perinneherkku pöydässä mummon ansiosta. Maksan ja siskonmakkaroiden lisäksi hän on nimittäin erikoistunut lauantaimakkaraan. Niinpä nautimme tulopäivänä pullon samppanjaa ja paketillisen lauantaimakkaraa. Mutta ei mitä tahansa lauantaimakkaraa, korostaa hän, vaan Pajuniemen Juhlalauantaita, ohuen ohuina siivuina, ja mielellään suoraan valkoisesta pakkauspaperista!

Kuosiin katsomista

Hetkeksi vielä Hollantiin, ja Arnhemin modernin taiteen museoon (MMKA eli Museum voor Moderne Konst Arnhem). Vliscon kankaat ovat ihmeellinen oma maailmansa. Näyttely synnytti kiihkeän kaukokaipuun. ”The Museum voor Moderne Kunst Arnhem will present Six Yards Guaranteed Dutch Design, an exhibition about how Vlisco’s Dutch textiles became a part of various West African cultures and found their way into international fashion, the visual arts, and photography. The exhibition Six Yards is a tribute to Vlisco textiles: over a hundred years old, born in Indonesia, designed in the Netherlands, loved in Africa, and desired in the West. These colourful fabrics make their way to fashion shows in Paris, the markets in Ghana, and galleries in London and New York.”

Lovebirds

Kirjatoukka etsii edelleen kesämajaa. Kun lapset ovat isoja, niin sitten kyllä vuokraan tämän vajan Luberonista ja kuhertelen siellä Herra Kamerani kanssa, siis minkä kirjoittamiseltani ehdin. Ihanan askeettista! Mutta nyt tarvitaan enemmän tilaa, isompi keittiö, tarpeeksi sänkyjä ja kuurot naapurit. Jos sinulla tai tuttavallasi on talo Ranskassa vuokrattavana, niin vinkkaa, Nyt olisi kiltti ja hyväntuoksuinen pieni perhe tyrkyllä. Kuvat: Côté Maison/ Pierre-Jean VergerKohde: Le Cabanon en Luberon

Luvussa juuri nyt

Karin Ehrnrooth katoaa karkkimaahan ja kärsii vilua ja nälkää. Kiehtova, kauniskin, joskin itseään toistava ja surullinen kirja. ”Kanssasi aina” lupailee taas vievänsä Kroatian rannoilta Pariisin taiteilijapiireihin. Katsotaan nyt mihin päädyn. Mutta siis; kirjaston taika toimi taas, kaikki lukemattomat kirjat odottivat noutajaansa. ilman ennakkovarausta. Karin Ehrnrooth, Vinoon varttunut tyttö, Gummerus.Natasa Dragnic, Kanssasi aina, Otava.