Month: tammikuu 2012

Kirjatoukka ja Herra Kamera nyt myös Facebookissa

Sanotaan, että paukkuvat pakkaset lupailevat vauvoja yhdeksän kuukauden kuluttua. Noh, Herra Kamera ja minä, me keksimme sen sijaan vällyjen alla perustaa blogillemme oman Facebook-sivun. Siis tykkäisitkö kiltti meidän uudesta lempilapsestamme, klik ja klik?  Kuvan läppärinkaunistus on Society 6‘in, suunnittelija Cassia Beck, ja mallin nimi – kuinkas muuten – Bookworm!

Lauantain pitkä lounas, osa 5, jälkiruoka, joka ei päässyt kuviin

Jälkiruoaksi popsimme pari ananasta, ohuiksi siivutettuina. Päälle hierottiin kulhon pohjalla ruokosokerista ja tuoreista mintunlehdistä hirmuisen hyväntuoksuinen seos, ja keko kruunattiin mascarpone-pallerolla. Emme enää ehtineet/muistaneet/jaksaneet valokuvata jälkiruokaa, mutta onneksi ananas-parat pääsivät puolivahingossa sentään kuviin mukaan, vuoroaan odotellessaan.

Lauantain pitkä lounas, osa 4, Maailman Paras Pulled Pork

No voihan villasukka! Jätin teidät armaat roikkumaan alkuruokasimpukoihin, ja livahdin pakkastelemaan kallioille, rannoille ja luistinradalle. Nyt punaposkisena asiaan: Pääruokana “Vietnamese Pulled Pork”. Kuten huomaatte, olen fakkiutunut tähän yhteen teemaan nyt viime aikoina. Hyvin tyypillistä Kirjatoukalle; kun jotain tehdään, se tehdään kunnolla, ja hiotaan, kunnes tuloksena on silkkaa timanttia. Kaltaiselleni oliiviöljytytölle, välimeren maiden herkkujen heilastelijalle, matka aasian keittiöihin on ollut hieno seikkailu. Seikkailu, joka on tuonut muassaan mm. mittojen käytön ja paistomittarin. Resepti oli Sunday Nite Dinnerin Chuckin (thanks, Chuck!). Liha tarjottiin patongin välissä tai salaatinlehtiveneessä, ja seuraksi sukelsi majoneesia, mummonkurkkuja, korianteria, minttua, kevätsipulisilppua… Eilen ja tänään ollaankin sitten palattu taas turvallisesti Ranskanmaalle, ruokamielessä siis. Pöydässä höyryää savipadallinen bouillabaissea.

Lauantain pitkä lounas, osa 3, alkuruoaksi simpukoita

Alkuruoaksi sinisimpukoita, joiden reseptin olenkin jo kerran jakanut. Liemeen tulee siis sitruunaruohoa, chiliä, salottisipulia, kookosmaitoa, kalakastiketta, tuoretta minttua ja korianteria… Lempi-lempi-lempiruokaa, kerta kaikkiaan! Jos olisin Eemeli, työntäisin pääni juuri tähän soppakulhoon.

Lauantain pitkä lounas, osa 2, alkudrinkkinä Sailor Tom

Alkudrinkki löytyi parin numeron takaisesta Me Naiset-lehdestä, ja sen “isä” on ihana Tomi Björk (Farang, Gaijin). 4 cl tummaa rommia 5-10 mintunlehteä 1/2 lime 1-3 tl (palmu)sokeria jäitä ginger alea (alkuperäisessä reseptissä oli ensisijaisesti inkivääriolutta) Rommi ja mintunlehdet lasiin, limenmehu sekoitetaan sokeriin ja sitten lisätään rommiin. Lasi täytetään jäillä ja ginger alella. Niin hyvää ja raikasta! J.K. Lasten juomaan tuli Bionaden Ginger-Orange-juomaa, ananastäysmehua, limemehua tirskahdus, ja reilusti mintunlehtiä.

Lauantain pitkä lounas, osa 1, kiinalainen viismauste

Olemme lanseeranneet lapsiperheen kekkerikonseptin, jonka nimi on “Late Lunch”. Ideana on, että ruokavieraat saapuvat iltapäivällä kähden, kolmen aikaan, ja klo 21-22 juhlat loppuvat ja kaikki pääsevät ajoissa nukkumaan. Toimii! Eilisen lauantain valmistelut alkoivat jo perjantaina, kun pääruoan resepti vaati kiinalaista viismaustetta, jota ei meidän puodeistamme valmiina sekoituksena löytynyt. Se piti siis tehdä itse. Mauste ei ollut ennestään tuttu, ja huolettomina ruoanlaittajina mittamme olivat hiukan mitä sattui, mutta koko kodin täyttävä häkellyttävän huumaava tuoksu palkitsi kaikki (pään)vaivat. Murskasimme morttelissa tähtianiksia, fenkolinsiemeniä, kokonaisia neilikoita, mustapippureita ja kanelijauhetta. Kiinanpippuri olisi ollut oikeampi pippuri, mutta kun ketään kiinalaista ei ollut tarkastamassa lopputulosta, oioimme hiukan mutkia. Tätä mausetta tarvittiin jauheseokseen (kiinalaista viismaustetta, cayennepippuria, suolaa, raakaruokosokeria), joka sitten hierottiin lihan pintaan, ja josta seuraavana päivänä, yön yli maustumisen jälkeen, oli tuleva Maailman Paras Pulled Pork. Ensimmäinen kuva saa Herra Kameran repimään hiuksiaan; meillä on Suomen pienin mutta jatkuva kirjamessu meneillään koko ajan keittiön pöydän päädyssä 🙂

Hyvää sukua

Victor Hugon “Kurjat” on Kirjatoukan yksi kaikkien aikojen lemppareista. Luin sen jo hyvin nuorena ensimmäisen kerran, ja monta kertaa sen jälkeen, ja se oli minun ja ankanpoikasten Bretagnen-matkan ääneenlukukirjana, aurinkoisten ja  huikean onnellisten kolmen viikon ajan alkukesällä 2009. Florian V. Hugo, Victor Hugon jälkeläinen ja keittiömestari, on polkaissut iloksemme keittokirjan tuon suuren kirjailijan Guerneseyn talon reseptien pohjalta. Hummereita, juustoja, kokonaisia kanoja… Ja nyt taas huomaamme, miten tämä blogi saattaa tempaista kirjoittajansa(kin?) mukanaan: Minun piti vain vinkata teille pikaisesti tästä kirjasta, mutta nyt olenkin ajautunut syvälle Hauteville Housen ja Guerneseyn saaren historiaan. Siitä siis seuraavaksi.

Sydämensykähdys

Sydän heitti volttia, kun Coté Ouest’issa esiteltiin J. Morgan Puett’in koti taiteilijayhteisö Mildred Lanessa, Pennsylvaniassa. Lisää kuvia lehdessä, ja kauniisti sen on esitellyt myös täällä.

Ruokaa, juomaa ja hilpeitä herroja

Viikonloppuvieraita odotellessa kirjavinkki juhlia järjestäville. Muistelin tässä  kirjoitelleeni jo joskus aikaisemmin toisesta Ville Vallgrenin ruokakirjasta, “Pariisin-Villen ruokasaarnasta”, ja kas, se olikin melkein tarkalleen vuosi sitten!