Month: huhtikuu 2011

Vappendaalia!

Saanen toivottaa kaunista kevään juhlaa, arvoisat lukijani. Valitsemani kappale on Aki Kaurismäen elokuvasta ”Klaani”, ja sen esittää Päivi Portaankorva. Seuraava missio: lukea ”Klaani”-kirja, josta enoni (joka on toista maata) tänään mainitsi. Tietoa, jota ilman ei voi elää: Kirjatoukan suosikki Kaurismäki-leffa on ”Arvottomat”. Herra Kameran taas ”Kauas pilvet karkaavat”.

Hääpuku

Noin. Nyt se on nähty ja kauniiksi todettu. Cambridgen tupituore herttuatar Catherine pukeutui Alexander Mc Queenin pääsuunnittelijan Sarah Burtonin tyylikkääseen pitsipukuun. Kun Kirjatoukka lähtee englantilaisiin häihin kesäkuussa, niin on selvää, että joku tötterö pitäisi päähän pistää. Sen vahvistivat myös kuvat kuninkaallisista häistä. Mutta entä puku? Laura Ashleyn ”postikortti-kolttu” olisi rennon hauska, mutta olisihan se hienoa pukeutua suomalaisen suunnittelijan asuun!

Terveisiä Oulusta, osa 2

Oh-la-la, mikä illallinen! Olimme siis illalla juhlistamassa Herra Kameran syntymäpäivää, ja juhlapaikkana oli Oulun Uuden Seurahuoneen Ravintola Hugo. Ruoka oli taivaallista, viinit taiten valittu, seura mitä parasta. Kuudesta hurmaavasta ruokalajista nostaisin ehkä esiin toisen alkuruoan, Hauhalan hanhen: Hanhenkoipiconfit riivittynä, selleriä ja omenaa, loistava lintuliemi, mmmmmm… Ja nähtiinhän pöydässä myös kirjallisuutta: Herra Kamera sai ystäviltään Ville Rannan ”Kajaanin”. Kuvat: Ravintola Hugo/ Studio Timo Heikkala

Kuva

Taiteilijatar Liivia Sirolan verkkokaupassa Jojossa olisi ollut myytävänä tämä hurmaava, erinomaisen tyylikäs kuva. Ja olikin, ja meni. En ehti-nyyh-t! Onnea myös Liivian 4-vuotiaalle blogille.

Terveisiä Oulusta

Kirjatoukka ja Herra Kamera ovat tehokkaalla kahden päivän Oulu-retkellä. Ensimmäisenä iltana ystäväperhe laittoi tarjolle parasta kalasoppaa IKINÄ (lupaan onkia reseptin!), ja tänään herkuttelu sen kuin jatkuu. Lounaspaikkana oli Puistola ja iltapäiväkahvit Kirjatoukka hörppäsi Kofeiinikomppanian aurinkoisella terassilla, seuranaan Ranskan Ellen komea ”Spécial hommes”-erikoisnumero. Tänään on muuten rakkaan Herra Kamerani syntymäpäivä. Illalla juhlitaan! (Kuvat Puistolan nettisivuilta)

Dead birds & Lionheart

Etsin vaatetta, tai oikeastaan vaatteita (rehearsal dinner, wedding, bbq party) eräisiin englantilaisiin häihin… Ei hyvänen aika, ei sentään ensi perjantaisiin! Huomasin Stockmannin kantislehdessä tämän kauniin. Dead birds & Lionheart on kotimainen.

Rantapyyhkeet

Kirjatoukka pitäisi kovasti näistä Mille Nottin rantapyyhkeistä. Ovathan millenottelaiset Ruotsissa kuninkaallinen hovihankkija, miksei sitten meillekin!

”Tätini lähti Amerikkaan, ja toi sieltä…”

  … tai oikeastaan, vanhaa lastenleikkiä mukaillen: Ystävättäreni kävi Shanghaissa, ja toi sieltä hienoja postikortteja. Toinen ystävättäreni kävi Mexicossa, Coyoacanissa, ja toi Frida Kahlon Casa Azulista kynän. Kiitos, rakkaat ystävät. Aiheeseen liittyen: Tässä linkki mielenkiintoiseen blogiin, jossa Casa Azul’kin on esitelty, Mi Moleskine Arquitectónico.

Pääsiäisen jälkeen

    Pääsiäinen on nyt melkein vietelty, ja se oli ihanin ikinä. Oli istanbulilaista iltaa, aamiaista Klaus K:ssa (ja se ON Suomen paras hotelliaamiainen!), kävelyä sateisessa Helsingissä, pienen veljenpojan niskan silittelyä, uusia ystäviä, lammasta kolmella tapaa, mascarponemansikoita, maalaiskanoja, artisokkia, hurjan paljon puutarhoihin kätkettyjä suklaamunia, samppanjaa, hyvää musaa, mustia linssejä, rappusilla juotuja kahvikupillisia, paljaita jalkoja, loppumatonta hankolaista auringonpaistetta, ja kyllä – kevään ensimmäinen uimareissu. Nyt tervehtimään surffareita Silversandiin, saapuvan kesän merkkejä sekin! Balsamicomansikat Jamie Oliverin tapaan: (eli mainio tapa boostata hiukan mauttomat espanjalaiset mansikat, joita toistaiseksi saa) Pari ropposta mansikoita, kannat pois ja puoliksi isoon kulhoon. Päälle balsamiviinietikkaa ja raakaruokosokeria, annetaan marinoitua pari tuntia. Tarjoillaan vaniljansiemenillä (vaniljatanko) maustetun mascarponevaahtopilven kanssa, päälle ripotellaan mintunlehtisuikaleita. Meillä oli tämän rinnalla myös Jamien ananaksia: iso, tuore, mehukas ananas leikataan ohuiksi siivuiksi laakealle vadille. Päälle hierotaan morttelissa tuoretta minttua ja raakaruokosokeria, mieluiten pöydässä, niin, että kanssaruokailijoiden neniin nousee huumaava tuoksu ja vesi herahtaa kielelle. Sokeriseos ripotellaan ananasviipaleiden päälle. Thanks, Jamie!